Versio 13. joulukuuta 2017 kello 13.01 muokkaa Jmk (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 91 015 muokkausta p Käyttäjän 85.76.0.32 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Linkkerpar tekemään versioon. Merkkaukset: rv Pikapalautus Palauta-työkalulla ← Vanhempi muutos		Versio 20. joulukuuta 2017 kello 12.45 muokkaa kumoa Skiret girdet njozet (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 115 muokkausta →‎Puhujamäärä ja -alue: "Kielitieteellinen" korjattu kielihistoriaan ja kielen rakenteeseen viittaavaksi; kielitieteessä on muitakin ulottuvuuksia. Uudempi muutos →
Rivi 23: Suomen kieltä puhutaan enimmäkseen [[Suomi\|Suomessa]], jossa sitä puhuu äidinkielenään noin 90 % maan asukkaista, vuoden 2015 lopussa lähes 4,9 miljoonaa.<ref name=tilastokeskus/> Lisäksi Suomessa on arviolta puoli miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat [[suomi toisena ja vieraana kielenä\|suomea toisena kielenä]].<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.kotus.fi/kielitieto/kielet/suomi \| Nimeke = Suomi \| Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus \| Viitattu = 2.2.2016}}</ref> [[Suomenruotsalaiset\|Suomenruotsalaisista]] valtaosa osaa suomea ainakin jonkin verran, sillä vain 20 % arvioi suomen kielen taitonsa heikoksi tai olemattomaksi.<ref>{{Kirjaviite \| Nimeke = Suomenruotsalaiset \| Vuosi = 2003 \| Sivu = 14–15 \| Julkaisija = Svenska Finlands Folkting \| www = https://issuu.com/folktinget/docs/svefifi \| Viitattu = 7.2.2016}}</ref> Suomessa asuvista ulkomaalaistaustaisista arviolta 3/4 osaa suomea vähintään keskitasolla.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://tilastokeskus.fi/tup/maahanmuutto/art_2015-11-02_003.html \| Nimeke = Suomen tai ruotsin kielitaito vähintään keskitasoa kolmella neljästä ulkomaalaistaustaisesta \| Tekijä = Nieminen, Tarja & Larja, Liisa \| Ajankohta = 2.11.2015 \| Julkaisija = Tilastokeskus \| Viitattu = 7.2.2016}}</ref> Suomen perustuslain mukaan maan kansalliskielet ovat suomi ja [[ruotsin kieli\|ruotsi]].<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/esitteet/kielilaki.html \| Nimeke = Kielilaki \| Ajankohta = 27.8.2009 \| Julkaisija = Oikeusministeriö \| Viitattu = 7.2.2016}}</ref> Pohjois-[[Ruotsi]]ssa [[Tornionjokilaakso]]ssa, [[Kiirunan kunta\|Kiiruna]]ssa ja [[Jällivaara]]ssa puhutaan [[meänkieli\|meänkieltä]], ~~joka~~jota onvoidaan ~~kieliteteellisesti~~historiallisesta ja rakenteellisesta näkökulmasta pitää suomen kielen ~~murre~~murteena, mutta ~~poliittisesti~~kielipoliittisesti ja identiteettisyistä sitä ~~voidaan~~pidetään ~~pitää~~nykyään erillisenä kielenä. Sillä on oma kirjakieli, joka eroaa suomen yleiskielestä. Meänkielellä on arvioitu olevan Pohjois-Ruotsissa 20 000–35 000 ja lisäksi muualla 15 000–25 000 puhujaa.<ref>{{Verkkoviite \| osoite = https://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1198 \| nimike = Meänkieli, yksi Ruotsin vähemmistökielistä \| tekijä = Mantila, Harri \| julkaisu = Kielikello \| ajankohta = 2000 \| julkaisija = Kotimaisten kielten keskus \| viitattu = 17.3.2016}}</ref> Ruotsissa asuu myös satoja tuhansia [[ruotsinsuomalaiset\|ruotsinsuomalaisia]], jotka ovat enimmäkseen muuttaneet sinne toisen maailmansodan jälkeen, etenkin 1960- ja 1970-luvuilla. Heidän määräänsä on vaikea arvioida, koska äidinkieltä ei Ruotsissa tilastoida. 2000-luvun alussa Ruotsissa arvioitiin asuvan 200 000–300 000 suomea äidinkielenään puhuvaa.<ref>Andersson, Paula & Kangassalo, Raija: Suomi ja meänkieli Ruotsissa. – Jönsson-Korhola & Lindgren s. 64–65.</ref> Vuonna 2005 tehdyn kyselyn mukaan noin 400 000 Ruotsin asukasta puhui tai ymmärsi suomea, meänkieltä tai molempia.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://sverigesradio.se/diverse/appdata/isidor/files/185/1568.doc \| Nimeke = Hur svenska folket talar och förstår finska och meänkieli samt en kartläggning av radiovanor \| Tekijä = Radioundersökningsbolaget RUAB \| Tiedostomuoto = DOC \| Selite = s. 5 \| Ajankohta = 28.10.2005 \| Julkaisija = Sveriges Radio \| Viitattu = 8.11.2012 \| Kieli = {{sv}}}}</ref> Sekä suomi että meänkieli ovat olleet Ruotsissa virallisia vähemmistökieliä vuodesta 1999.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1187 \| Nimeke = Suomesta virallinen vähemmistökieli Ruotsissa \| Tekijä = Ehrnebo, Paula \| Julkaisu = Kielikello \| Ajankohta = 2000 \| Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus \| Viitattu = 7.2.2016}}</ref> [[Norja]]n pohjoisosassa asuvien [[kveenit\|kveenien]] puhumaa kieltä on myös pidetty sekä suomen murteena että omana kielenään. Arviot [[Kveenin kieli\|kveenin kielen]] puhujien määrästä vaihtelevat 2 000 ja 8 000:n välillä.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.regjeringen.no/no/dokumenter/European-charter-for-regional-or-minority-languages/id420162/ \| Nimeke = European charter for regional or minority languages. Second periodical report. Norway March 2002 \| Ajankohta = 5.3.2012 \| Julkaisija = Government.no \| Viitattu = 7.2.2016}}</ref> Norjan kveeniliiton arvion mukaan kveenejä on noin 10 000, ja heistä 5 000–7 000 puhuu kieltä ainakin jonkin verran.<ref>Lindgren, Anna-Riitta; Eskeland, Tuula & Norman, Marjatta: Osima ja Baskabusk – monet suomet Norjassa? – Jönsson-Korhola & Lindgren s. 167.</ref> Kveenin kieli sai virallisen vähemmistökielen aseman Norjassa vuonna 2005.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=64865 \| Nimeke = Suomalaissukuiset kveenit kiinnostavat jälleen norjalaisia \| Ajankohta = 13.9.2005 \| Julkaisija = Ulkoasiainministeriö \| Viitattu = 7.2.2016}}</ref>

Ero sivun ”Suomen kieli” versioiden välillä