Ero sivun ”Freihaus auf der Wieden” versioiden välillä

[[Kuva:Carl Pippich Freihaus am Naschmarkt Wien.jpg|thumb|left|200px|Carl Pippingin maalaus ''Freihaus am Naschmarkt'' vuodelta 1916.]]

 

Freihausin rakentaminen alkoi [[1600-luku|1600-luvulla]] ja sen omistamiseen liittyi kaksi erioikeutta: verovapaus ja autonominen hallinto. Starhembergin [[valtakunnankreivi]] Conrad Balthasar sai [[1643]] keisari [[Ferdinand III (keisari)|Ferdinand III:lta]] tulevan freihausin ydinalueen ja hankki pian keisarilta lupakirjan, jolla hänelle ja hänen perillisilleen myönnettiin verovapaus ja oikeus hallita itsenäisesti freihausiin kuuluvien rakennusten asukkaita. Rakennuskompleksia ja maa-aluetta laajennettiin myöhemmin ja vasta [[1665]] se saavutti lopullisen kokonsa. Samoihin aikoihin valmistuivat Freihausin ytimen muodostaneet linna ja suuri kappeli (Rosalienkapelle). Lisäksi alueella oli asuntoja, toreja, käsityöläispajoja ja jopa teatteri, viinitupa, hedelmätarha ja hevostalli. Freihaus paloi Wienin toisessa turkkilaispiirityksessä [[1683]] ja uudestaan vuonna [[1759]], mutta rakennettiin aina uudestaan. Vasta [[1900-luku|1900-luvun]] aikana freihausin aluetta alettiin pienentää pala palalta siten, että lopulta [[1968]] ainoa jäljellä oleva rakennus oli vain pieni kappeli (ei Rosalienkapelle).