Ero sivun ”Suomen tiedustelulainsäädäntö” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Fix, täsmennyksiä, tiivistämistä |
Htm (keskustelu | muokkaukset) tämä hetki meni jo; voi korvata paremmalla aikamääreellä |
||
Rivi 2:
'''Suomalainen tiedustelulainsäädäntö''' koostuu [[Säädös|säädöksistä]], jotka koskevat suomalaisten [[Viranomainen|turvallisuusviranomaisten]] harjoittamaa [[tiedustelu]]toimintaa. Tiedustelutoiminnan tarkoitus on torjua suomalaisiin kohdistuvia uhkia Suomessa sekä parantaa suomalaisten turvallisuutta ulkomailla. Etenkin [[sotilastiedustelu]]n osalta voimassa olevaa lainsäädäntöä on niukasti. [[Sotilastiedustelu]] nousee esille vuonna 2000 säädetyn [[Aluevalvontalaki|aluevalvontalain]] yhteydessä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.edilex.fi/he/20000038 | Nimeke = Hallituksen esitys Eduskunnalle aluevalvontalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi | Tekijä = | Selite = HE 38/2000 | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = Edilex | Viitattu = 3.5.2017 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000755 | Nimeke = Aluevalvontalaki | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 18.8.2000 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Finlex | Viitattu = 3.5.2017 }}</ref> Yhtenäistä tiedustelulainsäädäntöä ei Suomessa toistaiseksi ole.<ref name="hal" /> [[Suomen Asianajajaliitto|Asianajajaliitto]] on nähnyt tilanteen [[oikeusvaltio]]periaatteen kannalta epätyydyttävänä ja pitää tiedustelulainsäädännön säätämistä [[Oikeusvarmuus|oikeusvarmuuden]] puolesta kannatettavana.<ref name="advo">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.asianajajaliitto.fi/viestinta/tiedotteita_ja_lausuntoja/2015/lausunto_mietinnosta_suomalaisen_tiedustelulainsaadannon_suuntaviivoja.8818.news | Nimeke = Lausunto mietinnöstä "Suomalaisen tiedustelulainsäädännön suuntaviivoja" | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = 15.4.2015 | Julkaisija = Asianajajaliitto | Viitattu = 5.5.2017 }}</ref>
Tiedustelussa lähtökohtana ei ole esimerkiksi rikosepäily vaan kansallinen turvallisuus. Yleinen näkemys on, että tiedustelun pitää olla tarpeellista, kohdennettua, perusteltua, valvottua ja riippumattoman lupaharkinnan alaista. Suurin mielenkiinto kohdistuu
Puolustusvoimien tehtäviin kuuluu tuottaa tilannekuvaa [[Suomen valtioneuvosto|valtionjohdon]] päätöksenteon tueksi. Sen olisi kyettävä ennakoimaan vakavat turvallisuusuhkat, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan käydä. [[Puolustusministeri]] [[Jussi Niinistö]]n mukaan sotilastiedustelu on puolustusvalmiuden keskeinen osa.<ref name="pumi" /> Puolustusvoimilla on oikeus nykyisellään [[radiotiedustelu]]un, jolla ei ole ulkoista valvojaa.<ref name="sanom">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.is.fi/kotimaa/art-2000000635351.html | Nimeke = Armeijan elektronista tiedustelua ei valvota ulkopuolelta - "Aihetta olisi tarkempaan sääntelyyn" | Tekijä = | Julkaisu = Ilta-Sanomat | Ajankohta = 1.7.2013 | Viitattu = 5.5.2017 }}</ref> [[Hallinto-oikeus|Hallinto-oikeuden]] professori [[Heikki Kulla]] totesi 2013 tältä osin olevan aihetta uudistaa tiedustelutoimintaa koskevia sääntöjä.<ref name="sanom" />
| |||