Ero sivun ”Nelilehtivesikuusi” versioiden välillä

| iucn_viitattu = 312.912.20162017

| kuva = Tannenwedel (Hippuris tetraphylla) 5749.jpgJPG

'''Nelilehtivesikuusi''' (''Hippuris tetraphylla'') on [[ratamokasvit|ratamokasveihin]] (''Plantaginaceae'') kuuluva vesikasvi.<ref name="ITIS">{{ITIS |ID= 27068 |taksoni= Hippuris tetraphylla |luettu= 0312.0412.20122017 }}</ref> Se on mainittu [[Euroopan unionin luontodirektiivi]]n liitteissä II ja IV, sillä sitä tavataan nykyisin Unionin alueella vain Suomesta. Direktiivi velvoittaa Suomen suojelemaan nelilehtivesikuusen kasvupaikkoja ja rauhoittamaan kasvin myös suojelualueiden ulkopuolella.<ref name="YMPSuomen.ympäristökeskuksen.moniste">{{Verkkoviite | Osoite =http https://wwwhelda.ymparistohelsinki.fi/downloadbitstream/handle/10138/40853/SYKEmo_256.asp?contentid=12587&lan=fipdf | Selite= | Tekijä = Kemppainen E. & Mäkelä, K. | Ajankohta = 2002 | Nimeke = Luontodirektiivin putkilokasvien seuranta | Julkaisu = Suomen ympäristökeskuksen moniste 256 | Julkaisija = Ympäristö.fi | Viitattu =12.12.2017}}</ref> Laji on Suomessa rauhoitettu luonnonsuojeluasetuksella.<ref name="">[{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/default.asp?nodedownload/noname/%7BB8225903-B390-4EF8-A7F6-DCBAC8A84CC3%7D/78682 | Nimeke =1728&lan=fi#a1 Ympäristöministeriö: Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetutRauhoitetut lajit] luonnonsuojeluasetuksessa (160/1997) | selite = s. 6 (pdf) | Viitattu 11= 12.5.200912.2017}}</ref>

Nelilehtivesikuusen ontto ilmaverso eli varsi on haaraton, pysty ja noin 15–40 cm pitkä. Juurakko on pitkä ja vaakasuora. Säteittäisesti olevat lehdet ovat kapeita, 7–15 mm pitkiä, ja asettuvat 4–6 kappaleen ruusukkeina pitkin vartta. Lehdet ovat varren nivelväliä lyhyempiä. Vaatimattomat kukat puhkeavat lehtihankaan. Kukinta-aika on kesä-elokuussa. [[Vesikuusi]] eli lamparevesikuusi (''H. vulgaris'') eroaa nelilehtivesikuusesta siten, että sen lehtiä on samassa ruusukkeessa selvästi useampia. Lajit risteytyvät keskenään, ja risteymien tunnistus on vaikeaa.<ref name="RETKEILYKASVIORetkeilykasvio">Retkeilykasvio{{Kirjaviite 1998| Tekijä = Hämet-Ahti, sLeena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.) 399| | Nimeke = Retkeilykasvio, 4. uudistettu paino | Sivu = 399 | Vuosi = 1998 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo | ISBN = 951-45-8167-9 }}</ref> Vesikuusten muunnokset ja taksonomia ovat vaillinaisesti selvitettyjä.<ref name="UOTILAUhanalaiset.kasvimme">{{Kirjaviite | Tekijä = Toim. Terhi Ryttäri ja Taina Kettunen | Nimeke = Uhanalaiset kasvimme | Luku = Uotila, Pertti: Nelilehtivesikuusi | Sivu = 171–172 | Vuosi = 1997 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomen ympäristökeskus, s.| 171–172. ISBN = 951-26-4256-5 }}</ref>

Nelilehtivesikuusi muistuttaa [[isovesirikko]]a (''Elatine alsinastrum''), mutta sen versorakenne on erilainen.<ref name="UOTILAUhanalaiset.kasvimme"/> Vesikuuset sekoitetaan joskus myös nuoriin [[kortteet|kortteisiin]]. Esimerkiksi [[suokorte]] (''Equisetum palustre'') on varsin samannäköinen.

Nelilehtikuusen levinneisyysalue on [[sirkumpolaarinen (kasvitiede)|sirkumpolaarinen]], mutta laikuttainen. Sitä tavataan pohjoisella pallonpuoliskolla merten rannikoilla [[Islanti|Islannissa]], pohjoisella [[Itämeri|Itämerellä]], [[Kuolan niemimaa]]n ja [[Vienanmeri|Vienanmeren]] ympäristössä, Venäjän [[Tyynimeri|Tyynenmeren]] rannikolla sekä Pohjois-Amerikan pohjoisosissa [[Alaska]]sta [[Newfoundland]]iin. Suomessa nelilehtivesikuusta on tavattu lähes koko rannikon alueelta. Nykyään laji esiintyy lähes ainoastaan [[Pohjanlahti|Pohjanlahden]] rannikolla, pääasiassa Perämeren pohjukassa muun muassa [[Oulu]]n ja [[Ii]]n seuduilla. Kaikkiaan Suomesta tunnetaan noin 50 esiintymää.<ref name="YMPSuomen.ympäristökeskuksen.moniste"/><ref name="UOTILAUhanalaiset.kasvimme"/><ref name="VFDen.virtuella.floran">{{Verkkoviite | Osoite = http://linnaeus.nrm.se/flora/di/hippurida/hippu/hipptet.html | Nimeke =Ishavshästsvans, Hippuris tetraphylla L. f. | Tekijä =Arne Anderberg | Julkaisu =Den virtuella floran | Ajankohta =2005 | Julkaisija =Naturhistoriska riksmuseet | Viitattu =21 12.712.20082017 | Kieli ={{sv}} }}</ref>

Nelilehtivesikuusi kasvaa ainoastaan niukasti suolaisessa [[murtovesi|murtovedessä]]. Se kasvaa pehmeäpohjaisissa ruovikon ja saraikon aukkopaikoissa sekä laidunnettujen rantaniittyjen lampareissa. Suomessa nelilehtivesikuusta tavataan tyypillisesti siellä, missä muodostuu uutta rantaviivaa [[maankohoaminen|maankohoamisen]] seurauksena. Lajin taantumisen syitä ei tarkkaan tiedetä. Niitä ovat ainakin Itämeren [[rehevöiytyminen|rehevöitymisestä]] johtuva rantojen umpeenkasvu, rantalaidunnuksen päättyminen sekä rakentaminen.<ref name="UOTILAUhanalaiset.kasvimme"/> Yksi syy taantumiseen voi olla myös lajin risteytyminen [[lamparevesikuusi|lamparevesikuusen]] (''H. vulgaris'') kanssa. Monilla nelilehtivesikuusen entisillä kasvupaikoilla tavataan nykyään ainoastaan lamparevesikuusta sekä lajien risteymää [[rannikkovesikuusi|rannikkovesikuusta]] (''H.'' x ''lanceolata'')<ref name="Kasvit.3">Väre{{Kirjaviite 2009,| sTekijä = Toim. 253Piirainen, Mikko | Nimeke = Kasvit.</ref> [3] | Luku = Väre, Henry: Nelilehtivesikuusi | Sivu = 252–253 | Vuosi = 2009 | Julkaisupaikka = Porvoo | Julkaisija = WSOY | ISBN =

*{{Kirjaviite ''Retkeilykasvio''.| Toim.Tekijä = Hämet-Ahti, Leena &, Suominen, Juha &, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.) Luonnontieteellinen| keskusmuseo, Kasvimuseo| Nimeke = Retkeilykasvio, Helsinki4. uudistettu paino | Sivu = 399 | Vuosi = 1998. | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo | ISBN = 951-45-8167-9 }}

*{{Kirjaviite | Tekijä = Toim. Terhi Ryttäri ja Taina Kettunen | Nimeke = Uhanalaiset kasvimme | Luku = Uotila, Pertti: ''Nelilehtivesikuusi''. Teoksessa| ''UhanalaisetSivu kasvimme''.= Toim.171–172 Terhi| RyttäriVuosi ja= Taina1997 Kettunen.| Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomen ympäristökeskus, Helsinki| 1997, s.ISBN 171–172.= 951-26-4256-5 }}

*{{Kirjaviite | Tekijä = Toim. Piirainen, Mikko | Nimeke = Kasvit. [3] | Luku = Väre, Henry: ''Nelilehtivesikuusi''. Teoksessa| ''KasvitSivu III''.= Toim.252–253 Piirainen,| Mikko.Vuosi WSOY,= 2009 | Julkaisupaikka = Porvoo 2009,| s.Julkaisija 252–253.= WSOY | ISBN =

*[http://www.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=43133&year=2010 {{Kasviatlas 2010: |lajin=Nelilehtivesikuusen levinneisyys(Hippuris tetraphylla) | id=43133 Suomessa]}}