Ero sivun ”Poitiers’n taistelu (1356)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Kh
kh
Rivi 17:
}}
 
'''Poitiers'nPoitiers’n taistelu''' ([[19. syyskuuta]] [[1356]]) oli toinen kolmesta [[englanti]]laisten suuresta voitosta [[ranska]]laisista [[satavuotinen sota|satavuotisessa sodassa]].
 
[[8. elokuuta]] [[1356]] aloitti [[Edvard Musta prinssi]] marssin englantilaisten tukikohdasta [[Akvitania]]sta kohti pohjoista tarkoituksenaan auttaa keskisessä Ranskassa olevia liittolaisia ja hävittää maaseutua. Hänen englantilais-[[gascogne]]laiset joukkonsa valtasivat ja hävittivät useita kyliä ja kaupunkeja ilman mainittavaa vastarintaa, kunnes saapuivat [[Loire (joki)|Loire]]-joelle [[Tours]]iin, jonka linnaa he eivät saaneet heti vallatuksi. Tämän viivytyksen takia [[Juhana II (Ranska)|Juhana II]] saattoi saada englantilaiset kiinni. Hän kokosi armeijansa Toursista pohjoiseen sijaitsevassa ''Chartresissa'' ja jätti 20 000 - 30 000 sotilasta pois parantaakseen mahdollisuuksia Mustan prinssin saavuttamiseen. Tämä teki hänen armeijastaan suhteellisen samankokoisen Mustan prinssin armeijaan nähden.
 
Kuultuaan Ranskan armeijan olevan liikekannalla, Musta prinssi päätti vetäytyä. Hän marssi kohti etelää, mutta ranskalaiset saivat englantilaiset kiinni [[Poitiers]]'n’n lähellä. [[Crécyn taistelu]]ssa 16-vuotiaana mukana ollut Musta prinssi päätti käyttää Crécystä tuttuja taktiikoita. Hän asetti joukkonsa vahvasti puolustukselliseen muodostelmaan paikkaan, jota ympäröivät luontaiset esteet kuten metsä takana ja puro vasemmalla. Vanhan Poitiers-[[Bordeaux]]-tien kohdalle hän jätti esteeksi matkakuormansa ryöstösaaliineen suojaamaan heikkoa oikeaa sivustaansa. Kaikki miehet jalkautettiin ja jaettiin kahteen (ehkä kolmeen) osastoon ja molempiin sivustoihin asetettiin [[pitkäjousi]]miehet V-muodostelmaan (''herce'').
[[Kuva:Battle-poitiers(1356).jpg|thumb|300px|left|Poitiersin taistelu. Keskiaikainen [[miniatyyri]]maalaus.]]
Hyökkäävä ranskalaisjoukko oli jaettu neljään osaan. Edessä olivat noin 300 eliittiritaria joita avustivat keihäin aseistautuneet saksalaiset palkkasotilaat. Tämän joukon oli tarkoitus rynnäköidä englantilaisia jousimiehiä päin ja eliminoida heidän aiheuttamansa uhka. Näiden jälkeen seurasi kolme osastoa jalkaväkeä (tässä tapauksessa lähinnä jalkautuneita ritareita), joita johtivat kruununperijä (''Dauphin'') ja myöhemmin kuningas [[Kaarle V (Ranska)|Kaarle V]], Juhana II ja Orleansin herttua.