Ero sivun ”Nero” versioiden välillä

[[Kuva:Statue of Nero as a boy.jpg|thumb|left|upright|Nuori NeroLucius]]

Nero, syntymänimeltään Lucius Domitius Ahenobarbus, syntyi vuonna 37 enonsa keisari [[Caligula]]n hallituskaudella. Hänen isänsä oli [[Gnaeus Domitius Ahenobarbus (vuoden 32 konsuli)|Gnaeus Domitius Ahenobarbus]] ja äitinsä [[Julia Agrippina]]. Domitius oli vanhaa roomalaista senaattorisukua, ja Agrippina oli paitsi keisari Caligulan sisko, myös keisari [[Augustus|Augustuksen]] lapsenlapsenlapsi ja sankarillisen sotapäällikkö [[Germanicus|Germanicuksen]] tytär. NeronLuciuksen isä kuoli jo kolmen vuoden kuluttua Neronpojan syntymästä.<ref>Ojanaho 2009, s. 37–39.</ref>

NeroLucius kiinnostui jo pikkupoikana taiteesta, näytelmistä, kirjallisuudesta ja hevosurheilusta. Häntä opetti esimerkiksi filosofi [[Seneca nuorempi|Seneca]]. NerostaLuciuksesta tuli jo varhain taitava [[kithara]]-kielisoittimen soittaja, ja hän lausui mielellään [[Kreikkalainen tragedia|kreikkalaista tragediaa]] ja sepitti runoja. NeroHän rakasti [[Antiikin Kreikan kulttuuri|kreikkalaista kulttuuria]] ja olisi halunnut asuakin mieluiten [[Antiikin Kreikka|Kreikassa]], jossa järjestettiin urheilu- ja lausuntakilpailuja. Roomalaista väkivaltaviihdettä hän aina inhosi.<ref>Ojanaho 2009, s. 41–42.</ref>

NeronLuciuksen kunnianhimoinen äiti Agrippina halusi pojastaan keisarin. Hän nai setänsä [[Claudius|Claudiuksen]], jolloin NeroLucius adoptoitiin keisarilliseen perheeseen.<ref>Ojanaho Agrippina2009, taivuttelis. Claudiuksen nimeämään Neron seuraajakseen jopa oman poikansa edelle44.</ref> KunAdoption Claudiusyhteydessä kuolipojan vuonnanimeksi 54 ilmeisesti myrkylliseen sieniateriaan, Nero huudettiin keisariksi nimellätuli Nero Claudius Caesar Drusus Germanicus. Hän''Nero'' joutuion senvanha jälkeen[[Sabiinit|sabiininkielinen]] avioitumaansana, Claudiuksenjoka tyttärentarkoittaa Octavianvahvaa kanssaja urhoollista. ClaudiuksenClaudiusten poikasuvussa [[Britannicus]]sitä kuolioli pianennenkin hämärissäkäytetty olosuhteissalisänimenä.<ref>OjanahoKivimäki 2009& Tuomisto 2005, s. 44–4592.</ref>

Keisari [[Trajanus|Trajanuksen]] kerrotaan 300-luvulla kirjoitetussa lähteessä ylistäneen Neron viisivuotista ”kultakautta”, joskaan hän ei anna sille vuosilukuja. Tänä aikana Rooma kylpi Trajanuksen mukaan menestyksessä ja vauraudessa kyvykkään keisarinsa johtamana. Neron hallituskausi olikin rauhanomaisimpia Rooman historiassa. Valtakunnan kauppa ja talous kasvoivat, Rooma sai liitettyä itseensä uusia alueita ilman sotaa, ja [[Parthia]] ja Britannia rauhoitettiin. [[Rooman kirjallisuus]] koki Neron ansiosta renessanssin, ja myös [[Antiikin Rooman arkkitehtuuri|rakennustaiteessa ja arkkitehtuurissa]] koettiin huomattavaa edistystä. Nero rakennutti [[amfiteatteri]]n ja [[Roomalainen kylpylä|kylpylöitä]] sekä mahtavan palatsinsa [[Kultainen talo|Kultaisen talon]]. [[Rooman palo]]n jälkeiset rakennustyöt saivat kiitosta jopa muuten Neroon kriittisesti suhtautuvalta Tacitukselta.<ref>Ojanaho 2009, s. 158–161.</ref> Nero myös luopui kirjallisesta sensuurista, ja keisaria sai kritisoida hyvinkin härskisti ja ivallisesti. Kun herjaaja meni liian pitkälle, Neron kerrotaan kieltäneen tuomaria rankaisemasta häntä liian ankarasti.<ref>Kivimäki & Tuomisto 2005, s. 94.</ref>