Ero sivun ”Tampella” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Talousvaikeudet 1970-luvulta alkaen
Rivi 26:
Vuonna 1960 yhtiön nimeksi muutettiin Oy Tampella Ab. Tampella-nimi oli sitä ennen ollut pitkään käytössä yhtiön tuotemerkkinä.
 
=== Talousvaikeudet ===
1980-luvun puolivälissä [[Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki]] (SKOP) ja sen lähiyhtiöt alkoivat ostaa Tampellan osakkeita. Tampellan pitkäaikainen rahoittajapankki [[Suomen Yhdyspankki|SYP]] lähti kilpailemaan Tampellan omistuksesta ja osti osakkeita rinnan SKOPin kanssa. Jonkin aikaa SKOP ja SYP suunnittelivat yhdessä Tampellan pilkkomista ja osien myymistä, kunnes SKOP osti myös SYPin osuuden. SKOP otti myös vastuulleen kaikki SYPin lainat Tampellalle.
Tampella joutui 1970-luvun alkupuolelta alkaen pitkäaikaisiin talousvaikeuksiin, joita ei yrityksistä huolimatta onnistuttu ratkaisemaan. Yhtiön saneeraus alkoi 1970-luvun puolivälissä. Ensimmäisenä myytiin Tampellan omistamat kanadalaisen [[Eurocan|Eurocanin]] osakkeet [[Kymi Oy]]:lle ja [[Strömberg (yritys)|Strömbergin]] osakkeet [[Suomen Yhdyspankki|Suomen Yhdyspankille]] vuonna 1976. Samalla laadittiin pitkän aikavälin rationalisointiohjelma, joka ei kuitenkaan korjannut tilannetta. Vaikeudet pahenivat vuosi vuodelta. Yhtiötä rahoittanut [[Suomen Yhdyspankki|Yhdyspankki]] piti kriisiyhtiö Tampellaa vakavana riskinä ja pelkäsi sen aiheuttavan merkittävät [[Luottotappio|luottotappiot]].<ref name="vihola">{{Kirjaviite|Tekijä=Vihola, Teppo|Nimeke=Rahan ohjaaja. Yhdyspankki ja Merita 1950–2000|Vuosi=2000|Sivu=230–232|Julkaisija=Merita Pankki Oyj|Isbn=951-889-103-6}}</ref>
 
1980-luvun puolivälissä [[Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki]] (SKOP) ja sen lähiyhtiöt alkoivat ostaa Tampellan osakkeita. TampellanYhdyspankki pitkäaikainen rahoittajapankki [[Suomen Yhdyspankki|SYP]] lähti kilpailemaan Tampellan omistuksesta ja osti osakkeita rinnan SKOPinSKOP:n kanssa. Jonkin aikaa SKOP ja SYPYhdyspankki suunnittelivat yhdessä Tampellan pilkkomista ja osien myymistä, kunnes SKOP osti myös SYPinYhdyspankin osuuden. SKOP otti myös vastuulleen kaikki SYPinYhdyspankin lainat Tampellalle. Yhdyspankki kirjasi kaupasta myyntivoiton. Sille kauppa oli muutenkin edullinen: Tampella oli ollut pitkään niin vaikea ongelma-asiakas, ettei monikaan pankin entisistä johtokunnan jäsenistä voinut uskoa tapahtunutta todeksi.<ref name="vihola" />
 
SKOPilla ei ollut selvää suunnitelmaa Tampellan suhteen, mutta se päätti lopulta pitää Tampellan ja kehittää siitä oman teollisuusryhmänsä kantayhtiön. Tampella oli pitkään ollut taloudellisissa vaikeuksissa. Se oli seisova, tappiollinen ja velkaantunut [[Konglomeraatti (liiketalous)|konglomeraatti]]. Yhtiöllä oli yhteensä 60 eri bisnestä ja 12&nbsp;000 hengen henkilöstö. Toimitusjohtajaksi nousi [[Pekka Salo]]. Suunnan kääntämiseksi Tampella päätti keskittyä viiteen teollisuusryhmään. Ryhmät olivat paperi-, kartonki- ja sahateollisuus; pakkausteollisuus; kaivosteollisuus ([[Tamrock]]); massa- ja paperikoneteollisuus; sekä voimateollisuus. Työkaluiksi valittiin rajut investoinnit, tuotekehittely ja yritysostot. SKOP oli valmis satsaamaan huomattavia summia.<ref name=hiilamo>{{Kirjaviite | Tekijä = Hiilamo, Heikki | Nimeke = SKOP. Lyhyt historia | Vuosi = 1995 | Luku = | Sivu = 232–238 | Selite = | Julkaisupaikka = Porvoo-Helsinki-Juva | Julkaisija = Herner Söderström Osakeyhtiö | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 951-0-20726-8 }}</ref>