Ero sivun ”Nero” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pari kuvaa
→‎Jälkimaine: nykyajasta
Rivi 58:
Nero jakoi voimakkaasti mielipiteitä keisarinkautensa aikana ja sen jälkeen. Hänen neljäntoista vuoden kautensa alussa häntä vastaan ei vielä juoniteltu, vaan salaliitot kukoistivat vasta viimeisinä vuosina. Tämä voi viitata siihen, että aluksi Neroa pidettiin hyvänä hallitsijana, jonka hyvät teot myöhemmin unohdettiin. Neron kauden myönteiset asiat on myös selitetty neuvonantajien ansioksi. Rooman yläluokka halveksui Neroa hänen keisarille sopimattomien ja kansanomaisten harrastusten vuoksi, mutta tavallinen rahvas arvosti häntä juuri samasta syystä. Jotkut iloitsivatkin Neron kuolemasta samalla kuin toiset kukittivat hänen hautaansa vielä pitkään.<ref>Ojanaho 2009, s. 63, 74–75.</ref> Neron suosio säilyi etenkin valtakunnan itäosissa.<ref>Ojanaho 2009, s. 65.</ref>
 
Kuolemansa jälkeen Nerolla oli Rooman valtakunnan pääkaupungin yläluokan jäsenten piirissä huono maine, ja heidän kirjoittamasta historiastaan Nero nykyisin tunnetaan. Nero oli vienyt roomalaiselta yläluokalta ylpeyden ja loannut perinteet. Niin [[Tacitus]] kuin [[Suetonius]]kin kuuluivat keisarikaudesta kärsineeseen senaattorisäätyyn, ja he kirjoittivat Nerosta kielteisesti ja lisäksi vasta monta vuosikymmentä Neron kuoleman jälkeen. Varhaiset kirkkoisät ja kristillinen kirjoitustraditio taas syyttivät Neroa [[Paavali]]n ja [[Pietari (apostoli)|Pietari]]n marttyyrikuolemista ja esittivät hänet [[Saatana]]na ja uskon vihollisena. Neron kuva kirkollisessa historiankirjoituksissa vain huononi [[Keskiaika|keskiajalle]] siirryttäessä. Rahvaan piirissä kulkeneessa suullisessa perimätiedossa Neroon alettiin vuosisatojen kuluessa liittää myyttisiä piirteitä, jotka liittyivät usein eläimiin kuten suteen ja sammakkoon.<ref>Ojanaho 2009, s. 66–69.</ref>
 
Keskiajan jälkeen Neron imagosta karisi petomaisuus, ja hän on noussut Rooman keisareista myyttisimmäksi. Nero on suosittu hahmo näytelmissä, oopperassa ja elokuvissa, joiden kautta nykyajan ihmiset ovat saaneet tutustua hänen tragikoomiseen elämäänsä. Merkittävin ja menestynein Nerosta kertova elokuva on historiallinen draama ''[[Quo Vadis (elokuva)|Quo Vadis]]'' (1951), joka painottaa ikiaikaista käsitystä Neron sadismista ja tyrannimaisuudesta sekä kristittyjen vainoamisesta.<ref>Ojanaho 2009, s. 70–72.</ref>
 
==Lähteet==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Nero