Wikipedia

Ero sivun ”Hannes Kolehmainen” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Jannex (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
27 814 muokkausta
→‎Juoksu-ura: Pidempien matkojen maailmanennätyksistä maininnat +viite
kuvituksen järjestelyä
Rivi 1:
{{mitalitaulukkoYlä|Hannes Kolehmainen 1920 crop.jpg|240px220px|Hannes Kolehmainen, 1920}}
{{MitaliMaa | {{Suomi}} }}
{{MitaliLaji | Miesten [[yleisurheilu]]}}
Rivi 10:
{{mitalitaulukkoAla}}
 
'''Juho Pietari ”Hannes” Kolehmainen''',<ref>"Hannes Kolehmaisen kastanut pappi A. F. Granit käytti Hanneksesta puolittain ruotsinkielistä muotoa Johan Pietari. Nimenkirjoitustavan horjuvuutta osoittaa se, että kansakoulun päästötodistuksessa oli etunimenä suomenkielinen ja mitä ilmeisimmin juuri vanhempien tarkoittama Juho. Juhon lisäksi käytettiin nimeä Johannes, josta muodostui kutsumanimi Hannes." Lisäksi viitataan Kuopion seurakuntayhtymän arkistoon;: Syntyneet ja kastetut Kuopion kaupungin seurakunnassa vuonna 1889, s. 45. ViiteLähde: {{Kirjaviite | Tekijä = Viita, Ossi| Nimeke = Hymyilevä Hannes.: Työläisurheilija Hannes Kolehmaisen sankaruus porvarillisessa Suomessa. | Sivu = 397 | Selite = JYU:n väitöskirja| Julkaisija = Otava| |Vuosi = 2003| Viitattu = 11.1.2009 }}</ref> tunnetaan myös nimellä '''Johannes Petteri Kolehmainen'''<ref name="han">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.koulut.kuopio.fi/Koulu125/1897/HANNES1.HTM | Nimeke = Kolehmaisen veljekset | Julkaisija = Kuopion koulutuspalvelukeskus| selite = kts. myös koulutodistus| Julkaisu = Kuopion koululaitos 125 vuotta| Viitattu = 11.1.2009 }}</ref> ([[9. joulukuuta]] [[1889]]<ref name="han" /> [[Kuopio]] – [[11. tammikuuta]] [[1966]] [[Helsinki]]) oli [[Suomi|suomalainen]] (1921 myös [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain kansalainen]]<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Hannes Kolehmainen, Marathon Champion, Is Now U.S. Citizen| Julkaisu = The New York Times | Ajankohta = 15.1.1921| www = http://query.nytimes.com/mem/archive-free/pdf?res=9F03E6DB153CE533A25756C1A9679C946095D6CF | Viitattu = 11.1.2009 | www-teksti = | Kieli = {{en}} }}</ref>) [[Kestävyysjuoksu|kestävyysjuoksija]] ja viisinkertainen olympiamitalisti, johon yhdistetään usein ''[[Urheilulehti|Suomen Urheilulehden]]'' 1939 keksimä ilmaus "Hannes”Hannes Kolehmainen juoksi Suomen maailmankartalle"maailmankartalle”.<ref name="viita">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2003/09/tiedote-2007-09-18-16-01-50-659903/ | Nimeke = Väitösuutiset: Väitös: Hymyilevä Hannes ei juossut Suomea maailmankartalle (Viita) | Ajankohta = 6.9.2003 | Julkaisija = Jyväskylän yliopisto| Viitattu = 11.1.2009}}</ref>
 
==Juoksu-ura==
Rivi 19:
 
===Tukholma===
[[kuvaKuva:Hannes -Kolehmainen-1989.jpg|thumb|150px130px|left|Hannes Kolehmainen voittaa 5&nbsp;000 metrin juoksun vuoden 1912 Tukholman kesä&shy;olympialaisissa. 1912Kolehmaisen 100-vuotis&shy;syntymä&shy;päivän kunniaksi julkaistu posti&shy;merkki.]]
Kolehmainen juoksi [[kesäolympialaiset 1912|Tukholmassa 1912]] Suomelle kaikkien aikojen ensimmäisen [[yleisurheilu]]n [[Olympialaiset|olympiakullan]]. Kisoissa hän voitti kolme kultaa ja yhden hopean, sekä rikkoi kolme maailmanennätystä<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sul.fi/uutiset/jarjestotoiminta/sul-100-vuotta-hannes-kolehmainen | Nimeke = SUL 100 vuotta – Hannes Kolehmainen| Tekijä = Nieminen, Mikko| Ajankohta = 27.1.2006| Julkaisija = Suomen urheiluliitto | Viitattu = 7.9.2012 }}</ref>. Parhaiten Kolehmainen muistetaan 5&nbsp;000 metrin matkalta, jossa hän 10. heinäkuuta<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Laati, Iisakki | Nimeke = Mitä Missä Milloin 1951 | Vuosi = 1950 | Sivu = 138 | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava | Julkaisupaikka = Helsinki}}</ref> alitti ensimmäisenä maailmassa 15 minuuttia ajalla 14.36,6, ja voitti tiukassa kamppailussa viime metreillä ranskalaisen [[Jean Bouin]]in yhdellä sekunnin kymmenyksellä. Lisäksi hän voitti 10&nbsp;000 metrin juoksun ajalla 31.20,8 (voittomarginaali 45,8 sekuntia) ja kahdeksan kilometrin maastojuoksun 33,2 sekunnin erolla toiseksi sijoittuneeseen [[Hjalmar Andersson]]iin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Virtamo, Keijo (toim.) | Nimike=Fokus-Urheilu 2 | Sivu=18 | Vuosi=1970 | Julkaisija=Otava}}</ref> Molemmat voittoajat olivat matkojen ensimmäiset olympiaennätykset.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Virtamo, Keijo (toim.) | Nimike=Fokus-Urheilu 2 | Sivu=114 | Vuosi=1970 | Julkaisija=Otava}}</ref> Siihen aikaan Suomi oli osa [[Venäjän keisarikunta]]a, ja vaikka Suomen joukkue oli olympialaisissa omana joukkueena, Venäjän lippu nostettiin salkoon Kolehmaisen voiton kunniaksi. Hänen kuultiinkin sanovan ''"olisin melkein toivonut etten olisi voittanut"''.
 
Rivi 28:
 
===Merkitys ja arvostus===
[[KuvaFile:Hannes-Kolehmainen-19891960.jpg|thumb|120pxright|Kolehmainen voittaapalkintoineen 5&nbsp;000vuonna metrin juoksun vuoden 1912 Tukholman kesäolympialaisissa. Kolehmaisen 100-vuotissyntymäpäivän kunniaksi julkaistu postimerkki1960.]]
Kolehmaisesta väitöskirjan ''Hymyilevä Hannes'' kirjoittanut Ossi Viita pitää Suomen maailmankartalle juoksua yksinkertaistettuna myyttinä, jota on käytetty muun muassa vahvistamaan suomalaisten uskoa huippu-urheiluun.<ref name="viita" /> Viidan mukaan Tukholman olympialaiset eivät koskettaneet koko maailmaa, mutta Suomi ei ollut suinkaan yksin tekemässä siellä menestyneistä voittajistaan universaaleja sankareita.<ref name="viita" />
 
Menestyksen myötä Kolehmaiseen alettiin suhtautua kaksijakoisesti. Työväestön keskuudessa hänet nähtiin jonkinlaisena luokkapetturina. Valkoiselle Suomelle ja porvarilliselle lehdistölle hän oli puolestaan sankari. Eri intressiryhmät olivat kiinnostuneita ohjailemaan Kolehmaista milloin minkäkin tavoitteen saavuttamiseksi.<ref name="viita" /> Kolehmainen toimi omasta halustaan esikuvana muun muassa nuorisolle ja raittiusaatteelle. Hänellä oli myös keskeinen rooli suomalaisten olympiavoittajien keulakuvana.<ref name="viita" />
 
[[Paavo Nurmi|Paavo Nurmen]] ja [[Ville Ritola]]n ohella Kolehmaista on kutsuttu nimellä "[[Lentävä suomalainen]]" (''The Flying Finn''). Toinen lempinimi oli "Hymyilevä Hannes".<ref name="viita" />.
 
==Juoksu-uran jälkeinen elämä==
[[Tiedosto:Kolehmainen Hannes.jpg|thumb|250px|Kolehmaisen hauta Kulosaaren hautausmaalla Helsingissä.]]▼
Juoksijauransa lopulla ja jälkeen Hannes Kolehmainen oli mukana järjestöelämässä muun muassa :<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.slu.fi/lum/10_00/slu-yhteiso/sata_vuotta_ja_ylikin_suomalaist/ | Nimeke = Sata vuotta ja ylikin suomalaista urheilua, osa 10 | Tekijä = Railo, Raimo | Julkaisija = SLU | Viitattu = 21.9.2012 | Kieli = }} </ref>
* [[Suomen Valtakunnan Urheiluliitto|Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton]] (yleis)[[Suomen Urheiluliitto|urheilujaosto]]n johtokunnassa (1925–1927)
* Helsingin Kisa-Veikkojen puheenjohtajana (1936–1940)
* [[Suomen Kultamitalimiehet|Suomen Kultamitalimiesten]] puheenjohtajana (1950–1966)
 
▲[[Tiedosto:Kolehmainen Hannes.jpg|thumb|250px|Kolehmaisen hauta Kulosaaren hautausmaalla Helsingissä.]]
Kolehmainen on haudattu Helsingin [[Kulosaaren hautausmaa]]lle.
 
==Tunnustukset==
Kolehmainen sai [[Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuri ansioristi|Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuren ansioristin]] vuonna [[1947]]. Hän oli nostamassa olympialippua Paavo Nurmen kanssa [[Helsinki|Helsingin]] [[Kesäolympialaiset 1952|kesäolympialaisissa 1952]].<ref> {{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=261 | Nimeke = Yle Teema, Sininen laulu, osa 8 | Tekijä = Korhonen, Anna | Julkaisija = [[Yleisradio|Yleisradio Oy]] | Viitattu = 10.1.2009 | Kieli = }} </ref>
 
Kolehmaisen syntymäkaupungissa Kuopiossa on nimetty katu hänen mukaansa vuonna 1984. Kuopiossa on myös [[Heikki Konttinen|Heikki Konttisen]] Kolehmaista esittävä patsas vuodelta 1952 [[Väinölänniemi|Väinölänniemellä]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://taidemuseo.kuopio.fi/c/document_library/get_file?uuid=a4f0fc57-b10b-4ef7-9320-8a2399ee74bd&groupId=10507 | Nimeke = Kuopio: Julkiset taideteokset ja muistomerkit ulkotiloissa| Tiedostomuoto = PDF | Ajankohta = 6.4.2015 | Julkaisija = kuopion taidemuseo | Viitattu = 15.1.2016}}</ref> Hän sai nimikkomitalin vuonna 1966, ja Hannes-hölkkä on juostu Kuopiossa vuodesta 1973.
Rivi 53:
 
== Lähteet ==
===Kirjallisuus===
* {{Kansallisbiografia|id = 1791 |nimi = Kolehmainen, Hannes (1889–1966)|vapaa=|tekijä = Arponen, Antti O. |ajankohta = 30.10.2007 | osa=5 | sivu=301–303 }}▼
* {{Tilastopaja|s=m|id=15040}}
 
Rivi 60 ⟶ 62:
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat|Hannes Kolehmainen}}
*[http://koti.mbnet.fi/ugo/juoksuharjoittelu.html Kestävyysjuoksijan harjoittelu: Hannes Kolehmaisen harjoittelu Tukholman Olympialaisiin 1912.]
*[http://www.koulut.kuopio.fi/Koulu125/tila_dok/HANTOD1.HTM Hannes Kolehmaisen kansakoulutodistus.]
*[http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=3&ag=18&t=46&a=606 Hannes Kolehmaisen haastattelu YLEn Elävässä Arkistossa.]
*[http://www.tyovaenperinne.fi/tyovaentutkimus/2004/ka_vasara2.html Arvio Ossi Viidan tutkimustutkimuksesta.]
 
▲*{{Kansallisbiografia|id = 1791 |nimi = Kolehmainen, Hannes (1889–1966)|vapaa=|tekijä = Arponen, Antti O. |ajankohta = 30.10.2007}}
 
 
{{Miesten 5 000 metrin juoksun olympiavoittajat}}
{{Miesten 10 000 metrin juoksun olympiavoittajat}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Hannes_Kolehmainen”