Ero sivun ”Mayojen korkeakulttuuri” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Lähteet: +1, muot. ja järj.
→‎Elinkeinot: taloudesta lähemmin
Rivi 82:
Mayoilla oli useita jumalia, eri alueilla omiansa. Mayat pitivät myös hallitsijoitaan jumalina, mitä käsitystä vahvistettiin veristen uhriseremonioiden ja monumentaalirakentamisen avulla. Mayahallitsija oli maailman keskipiste, josta elämän jatkuminen riippui. Tärkempiä jumalia olivat auringon ja maissin jumala [[Itzamna]] (päivisin auringonjumala [[Kinich Ahau]]na), joka toi kansalle maanviljelyn ja keksi kirjoitusjärjestelmän ja kalenterin. Mesoamerikassa laajastikin palvottu [[Sulkakäärme|Quetzalcoatl]] eli Kukulkan oli yhdistelmä käärmeestä ja linnusta.<ref>Didrichsen et al. 2012, s. 58.</ref> Mayojen vanhin jumala oli sateen ja ukkosen jumala [[Chac]], joka antoi sadolle tärkeää vettä, mutta saattoi myös tuhota sen. Chac kuvattiin taiteessa yleensä sinisenä ja viiksekkäänä.<ref>Laughton 2006, s. 76.</ref> Jumaliaan mayat lepyttivät [[Ihmisuhri|ihmisuhreilla]], joita hankittiin sotaretkillä.<ref>Laughton 2006, s. 72.</ref>
 
=== ElinkeinotTalous ===
Mayat olivat maatalousyhteiskunta, ja 90 prosenttia väestöstä työskenteli maataloudessa. Maatalouden kehitys johti taloudelliseen kasvuun ja mayakulttuurin kukoistukseen, mutta ajan myötä ryöstöviljely, liikakansoitus ja kuivat kaudet romahduttivat yhteiskunnan.<ref name="ahe" />
 
Mayojen elannon perusta oli jo ennen mayoja alkanut [[maissi]]n viljely, mikä voidaan havaita ihmisten puheissa ja uskonnossa.<ref name="talvitie_1993_36&quot;">Jyrki Talvitie & Juha Hiltunen: Mayamaa. Tietoteos Ky Espoo 1993, Forssan Kirjapaino Oy 1993, ISBN 951-8919-20-8, s. 36.</ref><ref name="Kero_1966_48">Reino Kero: Intiaanien Amerikka. Otava 1986, ISBN 951-1-08974-9, s. 48.</ref> MaissinMaissi lisäksikylvettiin viljeltiinja kurpitsaa,korjattiin papuja,tarkkojen kaakaopapuja,kalenterilaskelmien espanjanpippuria,ja bataattiauskonnollisten rituaalien säätelemänä. Tämän seurauksena papeilla oli mayayhdyskunnissa hyvin suuri valta, avokadoasillä he hallitsivat kirjoitetun kielen ja joitainkykenivät muitatekemään kasvejatähtitieteellisiä laskelmia. AlueenMaissi eteläosissaoli viljellynhyvin kaakaopensaantuottoisaa, papujaja käytettiinmayaväestön rahanatarvitsikin jatehdä nautintoaineena.vain Mayat50 viljelivätpäivää myösvuodesta muitatöitä kuinhankkiakseen syötäviävuotuisen kasveja,kaloritarpeensa. muunSen muassaansiosta puuvillaaheillä jaoli käytössä runsaasti työvoimaa esimerkiksi suurten monumenttien hamppuarakentamiseen.<ref name="soderberg">Kero 1986, s.Söderberg 492017.</ref>
 
Maissin lisäksi viljeltiin kurpitsaa, papuja, kaakaopapuja, espanjanpippuria, bataattia, avokadoa ja joitain muita kasveja. Alueen eteläosissa viljellyn kaakaopensaan papuja käytettiin rahana ja nautintoaineena. Mayat viljelivät myös muita kuin syötäviä kasveja, muun muassa puuvillaa ja hamppua.<ref>Kero 1986, s. 49.</ref>
 
Alangoilla maa oli melko hedelmällistä. Mayat viljelivät usein korotetuille pelloille välttääkseen tulvat. He myös rakensivat kanavia sekä keräsivät vettä luonnon muovaamiin kaivoihinsa talteen kuivien talvien ja kuumien kesien varalle. He [[Pengerviljely|pengersivät]] viljelmänsä kivillä. Mayat raivasivat metsiä viljelysalaksi. Kahden vuoden viljelyn jälkeen tällaiset pellot jouduttiin [[Kaskiviljely|kaskeamaan]] maan lannoittamiseksi, ja ne voitiin viljellä uudelleen 5–7 vuoden jälkeen. Ylemmillä mailla pellon viljelytauko saattoi kestää 15 vuotta. Tuotannon tehostamiseksi mayat viljelivät eri lajeja samalla pellolla.<ref name="ahe">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ancient.eu/article/802/ | Nimeke = Maya Food & Agriculture | Tekijä = Mark Cartwright | Ajankohta = 24.4.2015 | Julkaisu = Ancient History Encyclopedia | Viitattu = 26.2.2017 }}</ref>
Rivi 91 ⟶ 93:
Mayat metsästivät monenlaisia eläimiä kuten peuroja, [[Pekarit|pekareja]], lintuja, [[tapiiri]]a ja apinoita.<ref name="ahe" />
 
Mayaväestö asui ja työskenteli maaseudulla, ja kaupunkeja käytettiin lähinnä uskonnollisten seremonioiden ja markkinoiden pitopaikkana. Markkinoilla maanviljelijät kävivät kauppaa ylijäämätuotteistaan, kuten maissista, lihasta, suolasta ja tekstiileistä. Yleisintä oli vaihtokauppa, mutta myös kaakaopapuja käytettiin vaihdon välineenä.<ref name="soderberg" />
Niillä alueilla, joilla maa ei soveltunut maanviljelyyn, asukkaat [[Mayojen kauppa|kävivät kauppaa]] muiden kaupunkien kanssa. Kauppatavaroita olivat esimerkiksi orjat, suola, [[hunaja]], metallit, sulat ja simpukankuoret.<ref name="ahe" />
 
Niillä alueilla, joilla maa ei soveltunut maanviljelyyn, asukkaat [[Mayojen kauppa|kävivät kauppaa]] muiden kaupunkien kanssa. Kauppatavaroita olivat esimerkiksi orjat, suola, [[hunaja]], metallit, sulat ja simpukankuoret.<ref name="ahe" /> Orjat saattoivat olla orjiksi syntyneitä, sotavankeja tai rikollisia. Orjat tekivät raskasta ruumiillista työtä ja kantoivat tavaroita, ja joskus heitä uhrattiin jumalille.<ref name="soderberg" />
 
===Kaupungit uskonnollisina keskuksina===