Ero sivun ”Lapuanliike” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 109.240.28.25 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Urjanhai tekemään versioon.
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
sukka blie sukka blie
{{Neutraalius}}
 
{{Tarkistettava|Kts. [[Keskustelu:Lapuan liike|keskustelu]]}}
 
Rivi 7 ⟶ 8:
== Liikkeen taustan ja kehityksen pääpiirteet ==
 
Liikkeen mukaan nurkkakuntainen puoluepolitikointi oli myrkyttänyt valtiollisen ilmapiirin ja saanut puolueet unohtamaan isänmaan ja suomalaisten edut. "Rämettyneen" parlamentarismin tilalle oli otettava lujaparlamenuja hallitusvalta, jonka mahdollistajaksi Lapuan Liike Ry ehdotti muun muassa [[enemmistövaali|enemmistövaaleja]]. Dosentti [[Jussi Niinistö]]n mielestä Lapuan liike oli Suomen poliittisen historian voimakkain kansanliike, ellei jopa koko Suomen historian voimakkain, koska se sai läpi kaikki alkuperäiset vaatimuksensa vuosien 1929–1930 välillä.<ref name="JN">Niinistö 2003, s 10–137. (Lähde etenee kronologisesti kuten artikkelikin)</ref>
 
Alun perin kansanliike oli hallituksen tueksi suunnattu "ryhtiliike", mutta muuttui pian protestiliikkeeksi. Lapuan liikkeellä oli useita eri vaikutuskeinoja. Kansalaiskokoukset, kansalaislähetystöt, valtuuskunnat, joukkovoiman osoitukset ja eri kirjelmät olivat kansanliikkeen rauhallisia toimintamuotoja. Vaikutuskeinoja olivat myös työväentalojen kiinninaulaukset ja kunnanvaltuustojen "puhdistamiset", joissa kommunisteiksi tunnettuja kunnanvaltuutettuja painostettiin ja peloteltiin eroamaan luottamustehtävistään. Lapuan liike ei kaihtanut voimakeinoja, mikä johti myös [[laki]]en rikkomiseen. Tunnetuin toimintamuoto oli kommunistien ja muiden vasemmistolaisten [[Muilutus|"muilutukset"]] (kyyditykset), jotka olivat enemmän tai vähemmän väkivaltaisia. Osa kyyditetyistä päätyi itärajan yli [[Neuvostoliitto]]on. "Lapuan lain" nojalla lapualaiset syyllistyivät laittomien kyyditysten lisäksi lukuisiin [[pahoinpitely]]ihin ja jopa muutamiin [[murha|murhiin]].<ref>Edgren, Manninen & Ukkonen 2003, s. 326–327</ref>