Avaa päävalikko

Muutokset

tyngästä "kokonaiseksi"
[[Kuva:Cimarosa.jpg|thumb|Domenico Cimarosa]]
'''Domenico Cimarosa''' ([[17. joulukuuta]] [[1749]]-[[11. tammikuuta]] [[1801]]) oli [[italia]]lainen säveltäjä. Hän syntyi [[Aversa]]ssa köyhään perheeseen, mutta muutti myöhemmin [[Napoli]]in.
 
'''Domenico Cimarosa''' ([[17. joulukuuta]] [[1749]]- – [[11. tammikuuta]] [[1801]]) oli [[italiaItalia|italialainen]]lainen säveltäjä., Hänjoka syntyisaavutti [[Aversa]]ssaelinaikanaan köyhäänsuuren perheeseen,maineen muttakoomisilla muutti myöhemmin [[Napoli]]inoopperoillaan.
Cimarosa aloitti säveltämisen 23-vuotiaana [[ooppera|oopperallaan]] ''Le Stravaganze del Conte''. Vuosina [[1784]]-[[1787]] Cimarosa eli [[Firenze]]ssä. Hän muutti vuoden [[1788]] tienoilla [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]in. Hän kuoli [[Venetsia]]ssa.
 
Cimarosa syntyi köyhään perheeseen Aversan pikkukaupungissa, lähellä [[Napoli]]a. Hänen musiikillinen lahjakkuutensa huomattiin varhain, ja hän pääsi opiskelemaan Santa Maria di Loreton konservatorioon, jossa häntä opetti mm. arvostettu oopperasäveltäjä [[Nicoló Piccini]].
Cimarosa jatkoi säveltämistä kuolemaansa saakka. Yksi hänen oopperoistaan, ''Artemizia'' jäi keskeneräiseksi.
 
Cimarosan ura oopperasäveltäjänä alkoi vuonna 1772, kun hänen koominen oopperansa ''Le Stravaganze del Conte'' esitettiin Napolissa. Seuraavat kymmenen vuotta hän sävelsi ahkerasti lisää oopperoita, asuen Napolissa, [[Rooma]]ssa ja [[Firenze]]ssä. Vähitellen hänen maineensa kasvoi niin suureksi, että [[Venäjä]]n keisarinna [[Katariina II]] kutsui hänet vuonna 1787 [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]] ja nimitti hänet hovisäveltäjäkseen. Cimarosa ei viihtynyt pohjoisen kylmässä ilmastossa, mutta sinnitteli silti Pietarissa neljän vuoden ajan, vuoteen 1791 asti.
 
Pietarin jälkeen Cimarosa asettui [[Wien]]iin, jossa hän sai arvokkaan nimityksen keisarilliseksi kapellimestariksi. Vuonna 1792 hän saavutti Wienissä suurimman menestyksensä koomisella oopperallaan ''Il matrimonio segreto'' (suomeksi "Salainen avioliitto"). Itävallan keisari [[Leopold II (keisari)|Leopold II]] viihtyi tuon oopperan ensi-illassa jopa niin hyvin, että hän vaati välittömästi uusintaesitystä. (Tämä on ehkä ainoa kerta oopperan historiassa, kun ooppera on esitetty kahdesti ensi-iltapäivänään.) Valitettavasti keisari kuoli kolme viikkoa ensi-illan jälkeen, ja Cimarosa menetti näin tärkeimmän tukijansa Wienissä. Niinpä hän päätti palata takaisin synnyinseudulleen Napoliin, jossa hänelle oli tarjolla virka Napolin kuninkaan hoviurkurina.
 
Elämänsä kenties suurimman virhearvion Cimarosa teki vuonna [[1799]], kun hän lähti mukaan politiikkaan, tukien ranskalaisten miehittäjien perustamaa Napolin tasavaltaa. Kun ranskalaiset poistuivat ja vanhat vallanpitäjät palasivat, tuomittiin Cimarosa kuolemaan. Tuomio muutettiin kuitenkin maastakarkoitukseksi, lähinnä siitä syystä, että valtaapitävän yläluokan keskuudessa oli yhä paljon Cimarosan musiikin ystäviä.
 
Elämänsä kaksi viimeistä vuotta Cimarosa asui [[Venetsia]]ssa, jatkaen oopperoiden säveltämistä kuolemaansa asti. Hänen viimeinen oopperansa ''Artemisia'' jäi kesken.
 
Cimarosa sävelsi koomisten oopperoiden ([[italian kieli|it.]] [[opera buffa]]) lisäksi myös vakavia oopperoita (it. [[opera seria]]), kirkkomusiikkia ja orkesterimusiikkia. Hänen musiikkinsa on melodista, viehättävää ja välitöntä. ''Il matrimonio segretoa'' pidetään yhä koomisen oopperan helmenä.
 
[[Luokka:Italialaiset säveltäjät|Cimarosa, Domenico]]
[[Luokka:Italialaiset oopperasäveltäjät|Cimarosa, Domenico]]
[[Luokka:Klassismin ajan säveltäjät|Cimarosa, Domenico]]
 
{{tynkä/Musiikki}}
 
[[id:Domenico Cimarosa]]