Ero sivun ”Suomen Kansallisooppera ja -baletti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 35:
}}
{{Ohjaa tänne|Suomalainen ooppera|[[Suomalainen oopperamusiikki]]}}
'''Suomen kansallisooppera ja -baletti''' ([[Ruotsin kieli|ruots.]] ''Finlands nationalopera och -balett'') [[Helsinki|Helsingissä]] on Suomen ainoa ammattimainen [[oopperatalo]]. Kansallisoopperassa esitetään [[ooppera|oopperoita]] ja [[baletti|baletteja]] sekä konsertteja. Kansallisoopperalla on oma ammattilaisorkesteri, [[Suomen Kansallisoopperan orkesteri|Suomen kansallisoopperan orkesteri]], jossa on 111 oopperamuusikkoa
Kansallisoopperan pääjohtaja on [[Päivi Kärkkäinen]] ja hänen seuraajakseen vuodesta 2018 alkaen on valittu [[Gita Kadambi]]. Oopperan taiteellinen johtaja on vuodesta 2013 [[Lilli Paasikivi]], jonka kausi jatkuu vuoteen 2020.<ref>http://www.operafin.fi/index.asp?polku=53;158;673;;1</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/lilli_paasikiven_jatko_kansallisoopperassa_varmistui/7829008 | Nimeke =Lilli Paasikiven jatko Kansallisoopperassa varmistui | Tekijä = Päivi Puukka| Ajankohta = 25.2.2015| Julkaisu =Yle.fi | Viitattu = 25.2.2015 }}</ref> Kansallisbaletin taiteellisena johtajana on toiminut [[Kenneth Greve]] vuodesta 2008. Greven kausi päättyy kesällä 2018 ja hänen seuraajakseen on valittu ruotsalainen [[Madeleine Onne]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9874983| Nimeke = Ruotsalaisen Madeleine Onnen valinta Kansallisbaletin johtoon varmistui | Tekijä = Gustafsson, Miia| Ajankohta = 10.10.2017 | Julkaisu =Yle.fi | Viitattu = 10.10.2017 }}</ref> Kapellimestari Esa-Pekka Salonen on toiminut Kansallisoopperan ja -baletin taiteellisena partnerina vuodesta 2016, ja hänen sopimuksensa jatkuu vuoteen 2021 saakka.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://oopperabaletti.fi/talo/uutisia/esa-pekka-salonen-oopperan-ja-baletin-taiteelliseksi-partneriksi/|nimeke=Esa-Pekka Salonen Oopperan ja Baletin taiteelliseksi partneriksi {{!}} Ooppera – Baletti|julkaisu=Ooppera – Baletti|viitattu=2017-11-30|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>
Suomen kansallisoopperaa ja -balettia ylläpitää Suomen kansallisoopperan ja -baletin sr. (entiseltä nimeltään Suomen Kansallisoopperan säätiö).
Rivi 73:
Päänäyttämön katsomossa on yli 1300 paikkaa ja lisäksi talossa on pieni näyttämö. Lämpiötiloja käytetään pienimuotoisiin esityksiin ja ilmaistapahtumiin.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://oopperabaletti.fi/talo/ | nimeke = Esittelyssä Ooppera ja Baletti | tekijä = | ajankohta = | julkaisu = Ooopera & Baletti | viitattu = 17.10.2016 }}</ref> Ensimmäinen talossa nähty kotimainen ooppera oli Aulis Sallisen Kullervo, joka talon valmistumisen viivästyessä oli jo kantaesitetty Los Angelesissa. Uuden talon ensimmäinen kantaesitys oli suomalaisen avantgarden uranuurtajan [[Erik Bergman]]in ''[[Det sjungande trädet]]'' (1995).<ref name="fimic2"> [http://www.fimic.fi/fimic/fimic.nsf/mainframe?readform&18C3382426F75D4142256C460040A250 Suomalainen oopperamusiikki:9. Uuteen aikaan]</ref> Oopperatalon pieni näyttämö eli Alminsali pyrki toimimaan vastapainona päänäyttämön perinteisemmälle ohjelmistolle, ja sinne tehtiin kokeellisempia tuotantoja. Alminsalin ensimmäinen ensi-ilta oli [[Tapio Tuomela]]n säveltämä ''[[Korvan tarina]]'' (1991-1993).<ref name="fimic2"/> [[Helsingin kansainvälinen balettikilpailu]] on järjestetty Kansallisoopperassa ja -baletissa vuodesta 1995.
Kansallisoopperan säätiön nimi muutettiin 1. joulukuuta 2015 Suomen kansallisooppera ja -baletti sr:ksi. Vuonna 2015 Kansallisoopperan ja -baletin järjestämiin esityksiin ja muihin tilaisuuksiin osallistui noin 298 000 kävijää. Radioituja, televisioituja, elokuvateattereissa välitettyjä sekä eri kanavien kautta suoratoistettuja esityksiä seurasi 790 500 katsojaa ja kuulijaa Suomessa ja ulkomailla.<ref name="vuosikertomus">{{Verkkoviite
Rakennuksen pohja on ristinmuotoinen ja ristin keskellä on päänäyttämö, sakaroina ovat taka- ja sivunäyttämöt sekä katsomot. Sivunäyttömöt toimivat lavasteiden välivarastoina. Päänäyttämön lattia muodostuu neljästä nostimesta, jotka nostavat 10 tonnia ja voivat kallistua kahdeksan astetta. Kulisseja varten on näyttämön katossa yhden tonnin tankonostimia 57 kappaletta. Lisäksi lavalla voi esittää elävää tulta ja videoita.<ref name=mal>{{Lehtiviite | Tekijä = Mikko Vänttinen| Otsikko = Päivä oopperassa| Julkaisu = MAL-lehti| Ajankohta = | Vuosikerta = | Numero = 2/2017| Sivut = 6-7| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Matemaattis-luonnontieteellisten alojen akateemiset| Selite= | Tunniste= | www = https://mal-liitto.fi/fi/system/files/mal-lehti_2_syyskuu_2017_small.pdf#overlay-context=fi/jasenlehti| www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 12.10.2017 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>
| |||