Wikipedia

Ero sivun ”Lintulan luostari” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kumottu muokkaus 16926630, jonka teki 130.232.135.237 (keskustelu) – viitteen mukaan
p kh
Rivi 4:
'''Lintulan Pyhän Kolminaisuuden luostari''' on [[Heinävesi|Heinäveden]] kunnassa [[Palokki|Palokin kylässä]] sijaitseva [[ortodoksinen kirkko|ortodoksinen]] nais- eli nunnaluostari.<ref>[http://ortodoksi.net/ortodoksi/blogi/kristoduli/about/ Äiti Kristodulin blogi]</ref> [[Luostari]]n nykyinen johtaja on [[igumenia]] Mikaela.
 
Lintulan luostari perustettiin alun perin vuonna 1895 venäläisten nunnien yhteisöksi [[Karjalankannas|Karjalankannaksen]] [[Kivennapa|Kivennavan pitäjään]] silloisen Venäjän rajan tuntumaan.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/04/06/hiljaisuuden-palvelijat-elamaa-lintulan-nunnaluostarissa|nimeke=Hiljaisuuden palvelijat – elämää Lintulan nunnaluostarissa|viitattu=2017-06-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Sotien yhteydessä nunnat evakuoituivat [[Savo]]on.▼
Lintulan luostari perustettiin alun perin vuonna 1895 venäläisten nunnien yhteisöksi
▲[[Karjalankannas|Karjalankannaksen]] [[Kivennapa|Kivennavan pitäjään]] silloisen Venäjän rajan tuntumaan.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/04/06/hiljaisuuden-palvelijat-elamaa-lintulan-nunnaluostarissa|nimeke=Hiljaisuuden palvelijat – elämää Lintulan nunnaluostarissa|viitattu=2017-06-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Sotien yhteydessä nunnat evakuoituivat [[Savo]]on.
 
== Perustaminen ==
Rivi 28 ⟶ 27:
Maavedellä nunnat majoitettiin eri taloihin. Toive paluusta [[Kivennapa|Kivennavalle]] eli voimakkaasti jokaisen mielessä. Talvisodan alkuvaiheessa suuri osa luostarin rakennuksista tuhoutui ja [[jatkosota|jatkosodan]] jälkeen sisaret saivat lopullisesti unohtaa paluunsa takaisin.
 
Monien vaiheiden jälkeen vuonna [[1945]] sisaret hankkivat omistukseensa [[Hackman]] & Co:n omistaman tilan [[Heinävesi|Heinäveden]] Koskijärven kylästä ja nunnat muuttivat uuteen kotiinsa [[Palokki]]in tammikuussa [[1946]]. <ref>Savinainen, Päivi (1998): Luostarin toiminta vuosina 1895-19391895–1939. Teoksessa Lintulan luostarin historia. Karjalan kannakselta Etelä-Savoon, s. 29-6729–67. Valamon luostarin julkaisuja 76. Valamon luostari, Jyväskylä.</ref>
 
== Heinäveden Palokki ==
[[Kuva:Lintula Convent 2.jpg|thumb|350px|Kirkko takaa katsottuna.]]
 
Lintulan luostari on toiminut Heinävedellä vuodesta 1946 lähtien yhtäjaksoisesti.<ref name=":1" /> Lähistöllä sijainnut [[Heinäveden Valamon luostari]] huolehti sisariston hengellisistä tarpeista ja monissa käytännön asioissakin tehtiin yhteistyötä. Myös Valamon asukkaat olivat pääosin venäjänkielisiä.
 
Palokkiin muuttaneesta 34 sisaresta suurin osa oli myös venäläisiä, mutta joukossa oli myös ukrainalaisia, karjalaisia ja yksi virolainen.
Rivi 43 ⟶ 42:
 
== Jälleenrakennuksen aika ==
Syksyllä [[1966]] valmistui monien eri tahojen yhteistyönä rahoitettu ja toteutettu luostarin asuntorakennus vanhan kartanon läheisyyteen. Kauan toivottu [[Lintulan luostarin kirkko|kirkko]] valmistui syksyllä [[1973]]. Kirkon suunnitteli arkkitehti [[Vilho Suonmaa]].<ref name=":0" /> Kirkko pyhitettiin [[Pyhä Kolminaisuus|Pyhälle Kolminaisuudelle]] kuten aikaisemmatkin Lintulan kirkot. Kirkon alttari-ikoni on [[Petros Sasaki]]n maalaama [[Jumalanäidin Ennusmerkki]] eli ''orantti''-ikoni. <ref>Sisar Eeva (1998): Lintulan luostari Heinäveden Palokissa 1946-19961946–1996. Teoksessa Lintulan luostarin historia. Karjalan kannakselta Etelä-Savoon, s. 170-208170–208. Valamon luostarin julkaisuja 76. Valamon luostari, Jyväskylä.</ref> Se on Suomen suurin lajissaan.
 
Syksyllä [[1988]] valmistui asuntolan lähelle rakennus, jonka alakerrassa sijaitsee kynttilätehdas varastoineen ja muine huoltotiloineen ja yläkerrassa oli tilava matkamuistomyymälä. 1990-luvun alussa laajennettiin sisariston asuntolaa ja vanhaa peruskorjattiin.
Rivi 49 ⟶ 48:
Alun perin sisaret oli haudattu Valamon hautausmaalle, mutta Luostari sai oman hautausmaan vuonna [[1994]]. [[1995|Seuraavana vuonna]] hautausmaan viereen rakennettiin hirsitsasouna, jonka esikuvana on vanha äänisniemeläinen malli. [[Tsasouna]] on pyhitetty [[Jumalanäiti|Jumalanäidille]].<ref name="pelkonen"/>
 
Luostarin päärakennus korjattiin 2011 ja samalla uusittiin vanhan kartanon lämmitysjärjestelmä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-5361198|nimeke=Lintulan luostari maalämpöön|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2017-06-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Lintulan luostarin kirkko sai uudet katto- ja seinämaalausetseinämaalaukset 40-vuotisjuhliinsa vuonna 2013.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-6789849|nimeke=Lintulan luostari juhlii kaunistunutta kirkkoaan|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2017-06-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Nykyinen sisaristo on kokonaisuudessaan suomalaista alkuperää. Viimeinen vanhasta Lintulasta tullut nunna oli vuonna 1998 kuollut äiti igumenia Antonina, joka tuli sieltä nuorena noviisina. Lintulassa oli myös Suomen viimeinen [[Skeema (ortodoksiset luostarit)|suuren skeeman]] luostarilainen, skeemanunna äiti Serafima. Lintulan luostarin pitkäaikaisin nunna on ollut äiti Varvara.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-5438440|nimeke=Lintulan luostarin pitkäaikaisin nunna on kuollut|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2017-06-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Lintulan luostarin tunnetuin nunna on nunna [[Kristoduli]], joka on tullut tunnetuksi hengellisistä kirjoistaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://simeonjahanna.com/2015/03/18/nunna-kristodulin-ajatuksia-suuren-paaston-aikaan/|nimeke=Nunna Kristodulin ajatuksia suuren paaston aikaan|julkaisu=Simeon ja Hanna|ajankohta=2015-03-18|viitattu=2017-06-30}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kirkkojakoti.fi/173-tie-kirkkoon|nimeke=Tie kirkkoon - Kirkko ja koti|julkaisu=www.kirkkojakoti.fi|viitattu=2017-06-30|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Rivi 83 ⟶ 82:
{{Viitteet|sarakkeet|viitteet=
 
<ref name="ikon2-2013-Arseni">{{Lehtiviite | Tekijä = Piispa Arseni| Otsikko = Ihmeitätekevät ikonit Suomessa| Julkaisu = Ikonimaalari| Vuosi= 2011| Vuosikerta = | Numero = 2| Selite = Teema: ihmeitätekevät ikonit |Sivut = 13-1413–14 (koko artikkeli sivut 8-158–15)| Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomen ikonimaalarit ry | Pmid = | Doi = | Issn = 978-952-5870-37-4| Viitattu = 30.12.2013 }}</ref>
}}
 
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat|Lintula Holy Trinity Convent}}
*[http://www.lintulanluostari.fi/ Lintulan luostarin kotisivut]
*[http://www.ortodoksi.net/index.php/Lintulan_luostari Lintulan luostari / Ortodoksi.net]
*[http://www.ort.fi/ Suomen ortodoksisen kirkon kotisivut]
*[http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=LjPODyj41_o Lintula Orthodox Convent in Finland -– Lintulan luostarin esittely ({{fi}}, kesto: 4 min 35 s)] (youtube.com)
 
 
{{Heinävesi}}
{{coord|62|34|16|N|028|35|30|E|region:FI-IS_type:landmark_scale:20000|display=title}}
 
[[Luokka:Suomen ortodoksinen kirkko]]
[[Luokka:Suomen luostarit]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Lintulan_luostari”