Ero sivun ”Neoliittinen kausi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Neoliittinen vallankumous: typo |
→Neoliittinen Lähi-itä: Typoja |
||
Rivi 75:
Noin 6000 eaa. syntyi Lähi-idässä nykyisen tyylistä maataloutta, jossa kasvatettiin sikoja, lampaita, nautoja sekä viljeltiin ohraa ja vehnää. Eri eläimet kesytettiin hieman eri aikoina, ja eri viljalajit otettiin viljelykseen hieman eri tahtiin. Viimeistään noin 5400 eaa. Lähi-idässä alettiin laajoilla alueilla viljellä maata kastelemalla, toisin sanoen johdettiin kastelukanavilla vettä pelloille. Arkeologisten löydösten perusteella vaikuttaisi että alussa kastelua harjoitettiin sadeviljelyalueen rajalla Pohjois-Mesopotamiassa ja [[Zagrosvuoret|Zagrosvuorten]] rinteillä Iranissa. Pian kasteluviljely levisi Mesopotamian alangoille, jossa tätä tehokasta maanviljelyä esiintyi suurissa määrin vasta Uruk-kaudella noin 4000 eaa. Silti muinaisessa Mesopotamiassa yksittäisen viljelijän pellon tuotto oli epävarmaa. Maanviljelyn yleistyminen johti maan tuoton lisääntymiseen. Tästä seikasta sekä väestön kasvusta seurasi siirtyminen kiinteään ja tihenevään asutukseen. Tämä kehitys johti lopulta [[sivilisaatio]]n syntyyn. Väestö jakautui Lähi-Idässä neoliittisella kaudella tai oli jakautunut paimentolaisiin ja jokilaaksojen viljelijöihin.
=== Neoliittinen Intia ==
=== Neoliittinen Kaakkois-Aasia ==
=== Neoliittinen Kiina ===
Luultavasti kaakkois-Aasiasta levisi Etelä-Kiinaan riisinviljely ja
Pohjois-Kiinaan Lähi-idästä tai Intiasta vehnän viljely. Myös hirssi oli merkittävä viljelaji. Noin 7000 eaa [[Peiligang|Peilingangin kulttuurissa]] Keltaisen joen laaksossa viljeltiin hirssiä, pidettiin sikoja kotieläimiä, kalastettiin, metsästettiin peuraa ja asuttiin kylissä. Talot olivat pyöreitä ja neliömäisiä, puoliksi maanalaisia, lattiat laastattu. Talojen tai majojen seinät oli luultavasti tehty oksista ja mudasta<ref>[http://www.indiana.edu/~g380/3.7-Neolithic-2010.pdf]</ref>. Työkalut olivat kiveä, luuta ja puuta. Saviastiat olivat karkeatekoisia. Hautauksista päätellen yhteiskunta oli tasa-arvoinen.
Noin 5000 eaa nousi Wei-joen laaksossa [[Yangshaon kulttuuri]]. Yangshaon kylät koostuivat talorykelmistä. Nämä olivat eri sukuryhmien asuinsijoja. Kyliä ympäröi vallihauta, muttei muuri. Hautaukset oli huolellisesti tehtyjä, ruumis haudattiin
monesti kahteen kertaan: ensin ruumis mätäni ensimmäisessä haudassa, luut kaivettuiin esiin ja haudattiin toisen kerran. Haudat olivat usein syvällä.
Yangshaon savenvalajat tuottivat taitavasti maalattua keramiikkaa. Yangshaon haudoissa oli eroja saviastioiden määrässä, mikä kieli huomattavista varallisuuseroista. Yangshaon kulttuuri eli hirssin viljelyllä. Yangshaon kaudella ihmiset hoitivat ensi kertaa silkkitoukkia, ja tekivät hampusta vaatteita. Sikojen rinnalal ollivat kotieläomiksi tulelet myös nauta, lammas ja vuohi. metsästys oli yhä tärkeä elinkeino.
Yangshaon lopuvaiheesta noin 3000 eaa on löydetty Kiinan historian ensimmäinen metalliesine, joka on pronssiveisti.
Noin 3500-3000 eaa Shangondin niemimaalla kehittyi Longshan-kulttuuri, jota luonnehtivat muurien ympäröimät linnoitetut kylät. Longshanin saviastiat olivat erittäin taitavasti tehtyjä. Kiinan myöhempi kulttuuri pohjautui pitkälle Longshan-kulttuuriin ja sen jangtsen rannalla olleisiiin riisikulttuureihin.
===Neoliittisen vallankumouksen arviointia===
| |||