Ero sivun ”Rikhard Leijonamieli” versioiden välillä

Henrik II ja Filip II olivat lupautuneet ristiretkelle [[21. tammikuuta]] [[1188]] [[Gisors]]issa sen jälkeen kun Jerusalem oli menetetty [[Saladin]]ille. Pointiersin herttuana Rikhard oli tehnyt samoin. Rikhardin tultua kuninkaaksi hän ja Filip II päättivät lähteä [[Kolmas ristiretki|Kolmannelle ristiretkelle]] yhdessä, koska kumpikin pelkäsi toisen valloittavan toisen alueet poissaolon aikana. Rikhard alkoi kerätä ristiretkiarmeijaa, jonka sotilaat olivat pääasiassa normannejaangevinejä. Hän korotti veroja ja käytti suurimman osan isänsä varallisuudesta, joka oli kasvanut Henrikin keräämistä Saladinin kymmenyksistä, sekä lupasi jopa vapauttaa Skotlannin [[Vilhelm I (Skotlanti)|Vilhelm I]]:n alamaisuuden valasta 10&nbsp;000 [[markka]]a<!--?--> vastaan. Saadakseen lisää rahaa Rikhard myi virka-asemia, oikeuksia ja maita niitä haluaville. Aseman aiemmin saavuttaneetkin joutuivat maksamaan. Esimerkiksi Elyn arkkipiispa ja kuninkaan kansleri [[Vilhelm von Longchamp]] joutui tekemään 3&nbsp;000 punnan tarjouksen kanslerinvirastaan. Mies nimeltä Reginald Italialainen teki häntä korkeamman tarjouksen, joka kuitenkin hylättiin. Näin Rikhard onnistui keräämään valtavan sotajoukon ja laivaston ja aloitti sotaretkensä vuonna 1190.