Yleisten sukututkimuksen periaatteiden mukaan varhaisempaa tietoa on pidettävä luotettavampana, ellei muuta ilmene, ja kastemerkintää kaikista luotettavimpana, koska merkinnät kirjattiin eräänlaiseen diaariin. Myöhempiä virheitä on turha jatkaa.
Tuohon aikaan Etelä-Pohjanmaalla ei käytetty sukunimiä, joten myöskään Antilla ei ollut sukunimeä. Isotalo oli hänen asuinpaikkansa nimi, eikä sitä käytetty nykyaikaisen sukunimen tapaan henkilönimenä, vaan henkilönimen lisämääreenä.
{{Tämä artikkeli|käsittelee puukkojunkkariIsontalon Anttipuukkojunkkari IsotaloaAnttia. Hänen pojanpojastaan on artikkeli [[Antti Isotalo (jääkäri)]] ja toisesta samannimisestä puukkojunkkarista artikkeli [[Antti Isotalo (saarnaaja)]]. Lounaissuomalaisesta konepajayrityksestä katso [[Antti-Teollisuus]].}}
'''Isontalon Antti Isotalo''' eli '''Isoo-Antti''', '''Isoon talo(o)n Antti''' tai '''IsontalonIsoontaloon Antti''' ([[30. elokuuta]] [[1831]] [[Alahärmä]]<ref>https://www.kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/8773</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://hiski.genealogia.fi/hiski/8ampjw?fi+0004+kastetut+7604|nimeke=Historiakirjat - Hakulomake|julkaisu=hiski.genealogia.fi|viitattu=2017-11-26}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7038097|nimeke=Digitaaliarkisto|julkaisu=digi.narc.fi|viitattu=2017-11-26}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7038980|nimeke=Digitaaliarkisto|julkaisu=digi.narc.fi|viitattu=2017-11-26}}</ref> – [[8. elokuuta]] [[1911]] Alahärmä) oli härmäläinen maanviljelijä ja [[puukkojunkkarit|puukkojunkkari]], joka syntyi Alahärmässä, [[Hanhimäki|Hanhimäen]] kylässä. Yhdessä [[Antti Rannanjärvi|Antti Rannanjärven]] kanssa hän johti Isoo-joukko -nimistä puukkojunkkarijoukkoa vuosina 1856–1867.<ref name=hss>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki| Sivu = 176| Isbn = 951-0-22044-2}}</ref>
[[Tiedosto:Antti Rannanjarvi ja Antti Isotalo.jpg|thumb|250px|Kuvassa oikealla Antti Isotalo, vasemmalla Antti Rannanjärvi. Kuva: [[Julia Widgrén]]. Kuva on vuodelta 1869.<ref>http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/isotalo_ja_rannanjarvi_janosivat_julkisuutta</ref>]]
IsotaloAntti oli luonteeltaan levoton, ja hänen harrastuksiinsa kuului muun muassa hevosurheilu. Hän oli etevä kauppamies, ja oli markkinoilla kuin kotonaan. Hänen ei tarvinnut kerätä joukkoa ympärilleen, vaan ihmisten kerrotaan kokoontuneen hänen ympärilleen omasta tahdostaan. Hän oli myös peloton ja hurja tappelija. Suuren kokonsa vuoksi häntä pyydettiin usein valvomaan järjestystä erilaisiin juhlatilaisuuksiin. ”Isoon-Antin” sanotaan olleen voimakas mies vielä lähes 80-vuotiaana vanhuksenakin.
IsotaloAntti oli syytettynä tappojutussa vuonna 1858, mutta vapautettiin täyden näytön puuttuessa. Uusien todistajien lausuntojen perusteella kihlakunnanoikeus kuitenkin tuomitsi Isontalon [[kuolemanrangaistus|kuolemanrangaistukseen]] mestaamalla tästä teosta vuonna 1869. Hovioikeuden ja [[Senaatin oikeusosasto|senaatin]] käsittelyn jälkeen rangaistus muuttui 12 vuodeksi pakkotyötä Hämeenlinnan kuritushuoneessa.<ref name=hss /> IsotalonAntin kerrotaan kiistäneen tehneensä tapon lopun ikänsä. Vankilassa hän käyttäytyi hyvin. Isotalo oli kolmesti naimisissa. Rikoksistaan ja pelottavasta maineestaan huolimatta IsotaloAntti oli Alahärmässä arvostettu henkilö. Hän oli muun muassa perustamassa kotipaikkakunnalleen kansakoulua ja nuorisoseuraa.<ref>[http://www.puukkosivut.net/artikkelit/?t=462 Antti Isotalo]. puukkosivut.net</ref>
