Ero sivun ”Ratko Mladić” versioiden välillä

Bosnian serbeihin kuuluneen Mladićin perheen muut lapset olivat tytär Milica (s. 1940, nyk. Abram) ja poika Milivoj (s. 1944). Isä Neđo Mladić (s. 1909) oli paikallinen [[partisaani|kommunistipartisaanien]] johtaja, joka kaatui kroaattien Ustaša-joukkojen luoteihin Bradinassa Ante Pavelićin kotikylään tehdyssä hyökkäyksessä keväällä 1945.<ref>Ks. ''Milosevic: A Biography'' kirjoittanut Adam Lebor, s. 4</ref> Äiti Stana Lalatović (1919-2003) jäi lastensa yksinhuoltajaksi. Isän menettäminen vain kaksivuotiaana jätti Ratkon persoonallisuuteen vahvat jälkensä. Ratko piti isänsä kuolemaa sankarin uhrauksena.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = O'Shea, Brendan| Nimeke = The Modern Yugoslav Conflict 1991-1995: Perception, decepetion and dishonesty| Sivu = 16 | Selite = | Julkaisupaikka = London/New York| Julkaisija = Routledge| Vuosi = 2005| ISBN = 0-415-35705-5}}</ref>

Ratko Mladić lähti kotikylästään jo 15-vuotiaana käytyään peruskoulunsa loppuun ja muutti Sarajevoon, jossa toimi jonkin aikaa puusepäntinaseppänä apulaisenametalliteollisuusyrityksessä ''Preduzeće Tito Sarajevo''. Titon johtama sosialistinen Jugoslavia korosti kansanarmeijan merkitystä valtion yhtenäisyydelle. ArmeijaMonesti myösarmeija monestimyös antoitarjosi ainoan uramahdollisuuden köyhän maaseudun nuorille miehille. Lapsuudessaan Mladić oli haaveillut opettajan tai kirurgin ammatista, mutta ilmeisesti sotilasura kiinnosti myös isänisänsä kohtalon puolestatakia. Mladić aloitti opiskelunsa lukiota vastanneessaa Zemunin sotateollisessa koulussa [[Belgrad]]issa 20. lokakuuta [[1961]]. Tämän jälkeen hänjatkui opiskeliopinnot Belgradissa Jugoslavian kansanarmeijan maavoimien sotilasakatemiassa (nyk. Belgradin Kadettikoulussasotilasakatemia) (''Vojna akademija KoV JLAJNA''), josta hän valmistui [[vänrikkiluutnanttina]]nä (potporučnik) kurssinsa 6. parhaana 27. syyskuuta 1965. Tuolloin alkoi Mladićin ammattiupseerin ura Jugoslavian kansanarmeijassa. Samana vuonna hän liittyi Jugoslavian kommunistisen puolueen jäseneksi, jona hän oli aina puolueen hajoamiseen vuoteen 1990 asti. Syyskuussa 1976 Mladić aloitti Belgradissa 29.Jugoslavian yleisesikuntaupseerikurssinmaavoimien eliesikunta-akatemian sotakorkeakoulun20. yleisesikuntaupseerikurssin, josta valmistui "yleinen sotataito" oppiaineenaan kurssinsa priimuksena keskiarvolla 9,57. Maavoimien esikunta-akatemian operatiiviselta kurssilta hän valmistui 1987.

KadettikoulustaSotilasakatemiasta valmistuttuaan Mladić määrättiin 274. syyskuutamarraskuuta 1965 alkaen [[Skopje]]en 3. armeijan 27. sotilaspiiriin, jossa hän oli yksikkönsä nuorin upseeri. HänHänet sai ylennyksen luutnantiksi ja nimityksennimitettiin 89. jalkaväkirykmentin automatisoidun joukkueen (''automatičarskog voda 89. pešadijskog puka'')kiväärijoukkueen johtajaksi 4. marraskuuta 1965. Mladić osoittautui kyvykkääksi ja lahjakkaaksi upseeriksi. Huhtikuussa 1968 Mladićista tehtiin tiedustelujoukkueen päällikkö. Toukokuussa 1970 Mladić ylennettiin luutnantiksi, sitten yliluutnantiksi ja pian kapteeniksi. Majuriksi hänet ylennettiin 27. marraskuuta 1974, jolloin hänet nimitettiin 87. erillisen jalkaväkipatterin huollosta vastaavaksi apulaiskomentajaksi. Sotakorkeakoulun (1976–1978) jälkeen hänestä tehtiin [[Kumanovo]]ssa sijainneen 89. prikaatin 1. jalkaväkipataljoonan komentaja. Mladić ylennettiin everstiluutnantiksi 25. joulukuuta 1980 ja hänestä tuli Skopjessa sijainneen 3. sotilaspiirin esikunnan operatiivisen osaston johtaja. Everstiksi ylennetty Mladić nimitettiin [[Stip]]issä sijaitsevan 39. jalkaväkidivisioonan 26. jalkaväkiprikaatin komentajaksi 18. elokuuta 1986.