Ero sivun ”Kiuas” versioiden välillä

Sana ''kiuas'' ja sen monet vastineet suomen eri murteissa (esimerkiksi ''kiukaa'', ''kiukoa'' ja ''kiukas'') ja suomen lähimmissä sukukielissä kuten karjalassa (''kiukua'') on usein selitetty lyhentymäksi yhdyssanasta *''kivikota'', mutta vaihtoehtoisen näkemyksen mukaan sanojen taustalla on *''kivikasa''. Esimerkiksi muotojen *''kivikasa'' : *''kivikasan'' kehittyminen taivutustyyppiksi ''kiu(k)as'' : ''kiuka(h)an'' on epäsäännöllinen, mutta tämä selittää myös kiuasta merkitsevien sanojen runsaan vaihtelun. Sana ''kiuas'' esiintyy vain pohjoisimmissa [[Itämerensuomalaiset kielet|itämerensuomalaisissa]] kielissä, mutta esimerkiksi virossa vastaava sana on ''keris'', joka voi olla laina [[Balttilaiset kielet|balttilaisista]] kielistä[http://www.eki.ee/dict/ety/index.cgi?Q=keris&F=M&C06=et]. Ajatusta ''kiuas''-sanan alkuperäisestä merkityksestä 'kivikasa' tukevat [[Vepsän kieli|vepsän]] kiuasta merkitsevä ''küudug'' ja [[Mokšan kieli|mokšan]] ''kevmar'', jotka niin ikään tarkoittavat alkuaan kivikasaa. Aiemmin kiuasta lienee merkinnyt sana ''[[Sauna#Etymologia|sauna]]'', joka vasta myöhemmin on laajentunut viittaamaan rakennuksiin, joissa kiukaat sijaitsevat.<ref name="Hakkinen">Häkkinen, Kaisa (2004): ''Nykysuomen etymologinen sanakirja''. WSOY: Helsinki. s.v. ''kiuas''</ref> <ref name="Kallio">Kallio, Petri (2008): "The Etymology of Finnish ''sauna'' 'Sauna'". Kees Dekker, Alasdair MacDonald & Hermann Niebaum (toim.), Northern Voices: Essays on Old Germanic and Related Topics Offered to Professor Tette Hofstra, Leuven - Paris - Dudley, MA. S. 313–319.</ref> <ref name="Ylikoski">Ylikoski, Jussi (2016): [https://munin.uit.no/handle/10037/10862 "Suomen ''kiuas'', karjalan ''kiukua'' ja havaintoja etymologian tutkimusperinteestä"]. ''Sananjalka'' 58 s. 7–23.</ref>