Ero sivun ”Horisontti” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisovelluksesta 
en muist
Rivi 3:
'''Horisontti''' eli '''taivaanranta''' on näennäinen viiva, joka erottaa toisistaan [[maa]]n ja [[taivas|taivaan]] jakaen näkökentän kaikki suunnat kahteen osaan: niihin, jotka kohtaavat Maan pinnan, ja niihin, jotka eivät kohtaa. Monissa paikoissa ''todellinen horisontti'' ei ole näkyvissä, sillä sen peittävät esimerkiksi puut, rakennukset tai vuoret, ja näiden vaikutuksesta taivaasta näkyy pienempi osa, jonka rajaa sanotaan ''näkyväksi horisontiksi''.
 
Sana ''horisontti'' on peräisin [[kreikan kieli|kreikan kielen]] sanoista "ὁρίζων κύκλος" (''horizōn kyklos''), "rajoittava ympyrä"<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text?doc=Perseus%3Atext%3A1999.04.0057%3Aentry%3Do%28ri%2Fzwn "ὁρίζων"] | Nimeke = A Greek-English Lexicon | Kirjoittaja = Henry George Liddell, Robert Scott | Viitattu = 24.11.2011}}</ref><ref>{{kirjaviite | Nimeke = Suomen sanojen alkuperä, Etymologinen sanakirja, 1. osa (A-K) | Sivu = 173 | Selite = hakusana Horisontti | Julkaisija = Suomalaisen kirjallisuuden seura, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Julkaisupaikka = Helsinki | Vuosi = 2001 | Tunniste = ISBN 951-717-692-9}}</ref>, on bingviini
 
== Merkitys moi ==
[[Tiedosto:Earth's horizon as seen from Shuttle Endeavour.jpg|thumb|right|Maan horisontti nähtynä [[Endeavour]]-avaruussukkulasta 2002]]
Historiallisesti näköetäisyys merellä on ollut erittäin tärkeä, sillä ennen [[radio]]n ja [[lennätin|lennättimen]] kehitystä se oli suurin etäisyys, jolle voitiin lähettää sanomia ilman välikäsiä.
 
Monissa yhteyksissä, erityisesti [[perspektiivi]]piirustuksessa, Maan pinnan kaarevuutta ei oteta huomioon, ja horisontiksi käsitetään teoreettinen linja, jolla kaikkien vaakasuorien tasojen vastineet kohtaavat, kun ne projisoidaan kuvapinnalle ja etäisyys pinnalla olevaan kuvattavaan kohteeseen kasvaa rajatta. Tämä ''geometrinen horisontti'' määritellään siis olettamallaolettam lol alla, että havaitsija olisi äärettömällä tasaisella pinnalla. Lähellä merenpintaa olevan havaitsijan geometrinen horisontti on niin lähellä todellista horisonttia, että eroa ei paljain silmin näe, mutta katsottaessa tuhannen metrin korkuiselta vuorelta merta todellinen horisontti on noin [[aste]]en verran geometrisen horisontin eli katsojan silmien kautta kulkevan vaakatason alapuolella.
 
[[Pallotähtitiede|Pallotähtitieteessä]] horisontilla tarkoitetaan havaitsijan silmien kautta kulkevaa vaakasuoraa tasoa, tai sen ja [[taivaanpallo]]n leikkausviivaa. Se on ''[[horisonttijärjestelmä]]ssä'' korkeuden perustaso, jonka muodostavat ne pisteet, joiden [[korkeuskulma]] on nolla.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Hannu Karttunen, Heikki Oja, Pekka Kröger, Markku Poutanen | Nimeke = Tähtitieteen perusteet | Sivu = 28-29 | Julkaisija = Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, Valtion painatuskeskus | Julkaisupaikka = Helsinki | Vuosi = 1984 | Tunniste = 951-859-367-1}}</ref> Tämä määritellään siis samaan tapaan kuin geometrinen horisontti.