Ero sivun ”Vilho Setälä” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 85.194.208.162) ja palautettiin versio 15637971, jonka on tehnyt KLS |
||
Rivi 9:
Kaksikymmentäluvulla Helsingissä vaikutti vapaa valokuvaajien ryhmittymä [[ABISS]], johon Setäläkin kuului. ABISS kokosi Helsinkiin vuonna [[1930]] valokuvailmaisun kokeiluja sisältävän näyttelyn, joka herätti laajaa huomiota.<ref>[http://www.ateneum.fi/default.asp?docId=12416&showInfo=14678 Ateneum.fi], viitattu 10.12.2011</ref> Setälä avasi oman valokuvaamonsa Helsingissä [[1932]] ja toimi ammattikuvaajana vuoteen [[1945]]. Tänä aikana syntyi yli 20 000 kinofilmiruutua käsittävä suomalaisen henkilöhistorian kokoelma. Setälä luopui ammattimaisesta valokuvaamisesta [[1945]]. Tämän jälkeen hänen kameransa kirjasi enää muihin harrastuksiin ja matkoihin liittyviä muistoja. Setälä suuntasi mielenkiintoaan muille aloille, muun muassa muun muassa tekniikkaan ja kieliin, erityisesti [[esperanto]]on.
Setälä oli esperanton harrastuksen uranuurtajia [[Suomi|Suomessa]]. Hän on muun muassa kääntänyt ''[[Seitsemän veljestä]]'' esperantoksi. Hän lahjoitti varat Esperanto-säätiön perustamiseen. Säätiö aloitti toimintansa [[1955]].<ref>[http://www.helsinki.fi/%7Ejslindst/fes.html Esperanto-säätiö]</ref>Setälä osallistui aktiivisesti myös [[vapaa-ajattelijat|vapaa-ajattelijoiden]], erityisesti Helsingin vapaa-ajattelijoiden yhdistyksen
Setälä toimi [[Taideteollisuuskoulu]]n valokuvateorian opettajana 1935–1939. Vuosina 1918–1932 hän työskenteli toimittajana Kustannus Oy [[Otava (kirjankustantamo)|Otava]]ssa ja työsti useita oppi- ja tietokirjoja. Hän julkaisi myös omia tieto- ja oppikirjoja. Hänen [[1940]] julkaisemansa teos ''Valokuvaus tieteenä ja taiteena'' on edelleenkin yksi alan perusteoksista Suomessa.
| |||