Ero sivun ”Metsäpalo” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
rv
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee tulipaloa. [[Metsäpalo (vakuutusyhtiö)|Metsäpalo]] tarkoittaa myös vakuutusyhtiötä.}}
 
[[KuvaTiedosto:Deerfire.jpg|250px|thumb|Metsäpalo Montanassa, Yhdysvalloissa]]
'''Metsäpalo''' on hallitsematon [[Palaminen|tulipalo]] [[metsä]]ssä. Se saa usein alkunsa [[salama]]niskusta, ihmisen huolimattomuudesta esimerkiksi [[kulotus|kulotuksen]] yhteydessä tai [[tuhopoltto|tuhopoltosta]]. Aiemmin höyryveturien[[höyryveturi]]en kipinät olivat yleinen syttymissyy, nykyisin sähkölinjanpaloja päälleaiheuttavat kaatuvatmyös puutsähkölinjojen aiheuttavatpäälle myöskaatuvat palojapuut.
 
Metsäpalot ovat luonnollinen osa monen kasvillisuustyypin kehitystä; [[Ekologinen sukkessio|sukkessiossa]]ssa metsäpalo on sukupolvien vaihtumiskohta. Palo ei tapa kaikkia metsän puita; se etenee usein joko latvoissa tai karikkeessa. Joidenkin harvinaisten lajien siemenet itävät vasta metsäpalon jälkeen. Näin kasvi varmistaa sen, että nuoret taimet pääsevät kasvamaan ilman isojen puiden varjostusta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pbs.org/wgbh/nova/fire/plants.html | Nimeke =How Plants Use Fire (And Are Used By It) | Tekijä = Pyne, S.J | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Nova Online | Ajankohta = 2002 | Julkaisija = PBS | Viitattu = 4.8.2009 | Kieli = [[EN]] {{en}} }}</ref>
 
[[Kaarna]] suojaa isoja puita, taimet kärsivät palosta pahiten. Liekkien lisäksi kuumuus kärventää palon lähelle joutuneita puita: kuusen ja männyn taimet vaurioituvat jo noin 50 asteen lämpötiloissa.<ref>[http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/abpalo-p.htm Metsäpalo] Metsätuho-opas, Metla</ref>
 
[[Ranska]]laisten metsäpalomallien mukaan palo etenee tuulen suuntaan nopeudella, joka on 3&ndash;83–8&nbsp;% tuulen nopeudesta, ja leviää päärynän muotoisesti kulkusuuntaan nähden.
 
== Metsäpalojen havaitseminen ==
[[KuvaTiedosto:Propagation model wildfire.png|250px|thumb|Metsäpalon eteneminen]]
Metsäpalojen rajoittamisen kannalta on tärkeää, että palot havaitaan ajoissa. Joillakin alueilla käyteään torneja, joissa päivystää ihminen tai kamera. Myös lentokoneista seurataan mahdollisia savuvanoja. [[Lämpötila-anomalioiden kaukokartoitus]] satelliittien avulla on tehnyt mahdolliseksi metsäpalojen havaitsemisen laajoilla, asumattomilla alueilla.
 
== Metsäpalovaroitus ==
Suomessa [[Ilmatieteen laitos]] antaa metsäpalovaroituksen, kun metsän karikkeen arvioidaan olevan kovin kuivaa. Karikkeen kuivuutta arvioidaan mallilla, joka ottaa huomioon sademäärän ja haihtumisen, jota arvioidaan lämpötilan, tuulen ja auringonpaisteen avulla. Metsäpalovaroituksen aikana avotulen teko metsiin tai niiden läheisyyteen on kielletty. Heti lumen sulamisen jälkeen metsäpalot ovat epätodennäköisiä, mutta maasto voi olla niin kuivaa että annetaan ''ruohikkopalovaroitus''. <ref>[http://www.ilmatieteenlaitos.fi/saa/varoituk.html Varoitukset tällä hetkellä] Ilmatieteen laitos</ref><ref>[http://www.ilmatieteenlaitos.fi/saa/varoituk_19.html#4 Tietoa metsäpalovaroituksesta] Ilmatieteen laitos</ref>
 
Ruotsissa varoituksesta vastaa [[Sveriges meteorologiska och hydrologiska institut]].<ref>[http://www.smhi.se/vadret/vadret-i-sverige/brandriskkartor-5-dygn-1.16062 Brandriskkartor, 5-dygn] SMHI</ref>
 
== Suurimmat metsäpalot Suomessa ==
*1925 [[Siikajoen metsäpalo]] <ref>http://www.siikajoki.fi/alltypes.asp?d_type=5&menu_id=11887&#</ref>
*1933 Kihniön metsäpalo noin 7 000 ha, josta metsää noin 5 000 ha
*1959 [[Isojoen-Honkajoen metsäpalo]] noin 1&nbsp;700 ha
Rivi 36:
2003 havaittiin Suomessa 1 734 metsäpaloa, jossa keskimäärin paloi 0,4 hehtaaria suurimman palon ollessa 105 hehtaaria.
 
Erilaisia [[metsäpalotyyppi|metsäpalotyyppejä]] ovat [[turvepalo]] eli onkaloissa kytevä palo, [[maametsäpalo|maapalo]]. Maapalosta voi kasvaa [[latvapalo]]. <ref>http://www.pelastustoimi.fi/raportit/suhtautuminen-metsapaloihin/</ref>
 
==Maastopalot Välimeren maissa==
[[KuvaTiedosto:Fire in Algarve.JPG|250px|thumb|Palanutta metsää Algarvessa, Portugalissa]]
Välimeren maissa on yleensä kuumia ja kuivia kesiä ja niissä esiintyy usein vaikeasti hallittavia maastopaloja.
 
Kreikassa oli kesällä 2007 poikkeuksellisesti 3kolme helleaaltoa[[helleaalto]]a, ja lämpötila oli korkeimmillaan 46&nbsp;°C. Paloissa tuhoutui 150&nbsp;000&nbsp;hahehtaaria metsää ([[Itä-Uudenmaan maakunta|Itä-Uudenmaan]] verran) ja kuoli yli 60 ihmistä.<ref>Metsäpalot eivät tuhonneet Peloponnesoksen niemimaan lumoa, Tulen jälkeen, KD Kristillisdemokraattinen viikkolehti 4.10.2007, s.8</ref>
 
Heinäkuussa 2009 oli sarja maastopaloja [[Espanja]]ssa, [[Ranska]]ssa, [[Kreikka|Kreikassa]], [[Italia]]ssa, [[Turkki|Turkissa]] ja [[Kroatia]]ssa. Palojen arvioidaan aiheuttaneen satojen miljoonien eurojen vahingot, ja palojen uhreja oli ainakin 8kahdeksan.<ref>[http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/07/maastopalot_piinaavat_yha_etela-eurooppaa_888262.html Maastopalot piinaavat yhä Etelä-Eurooppaa] yle 27.7.2009</ref>
 
== Metsäpalot tropiikissa ==
Trooppiset sademetsät ovat niin kosteita, että normaalioloissa metsäpalot ovat harvinaisia. Kuitenkin, kun [[El NinoNiño]] saa sademäärät pienenemään ja metsän kuivumaan, metsäpalojen määrä lisääntyy dramaattisesti. Metsäpaloista pääsee ilmakehään suuria määriä hiilimonoksidia, nokea ja muita haitallisia aineita.<ref>[http://www.nasa.gov/centers/goddard/news/topstory/2007/elnino_wildfire.html ASA Data Links Indonesian Wildfire Flare-Up to Recent El Nino] NASA</ref>
 
==Lähteet==
Rivi 55:
{{Commons|Wildfire}}
*[http://www.fire.uni-freiburg.de/ Global Fire Monitoring Centre]
*[http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Pelastusviranomaiset+Ven%C3%A4j%C3%A4ll%C3%A4+ei+kokonaiskuvaa+mets%C3%A4paloista/1135221072654/Pelastusviranomaiset: Venäjällä ei kokonaiskuvaa metsäpaloista] helsinginHelsingin sanomatSanomat 2007
*[http://ec.europa.eu/research/headlines/news/article_09_03_05_en.html Wildfires affected by climate change] European Research Headlines, European Commission 5.3.2009
*[http://www.sciencedaily.com/releases/2008/09/080921162046.htm Climate Change, Human Activity And Wildfires] Science Daily 2008