Ero sivun ”Supikoira” versioiden välillä

| iucn_vuosi = 23692008

Juhon munanSupikoiran kokonaispituus on noin -1065–100 senttimetriä, josta vartalon osuus on 45–70 senttimetriä ja hännän 20–30 senttimetriä.<ref name="Valste 2001">{{Kirjaviite|Tekijä=Valste, Juha|Nimeke=Nisäkkäät|Vuosi=2001|Luku=|Sivu=100–103 |Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=WSOY |Isbn=951-0-25336-7 }}</ref> Supikoiran säkäkorkeus on 20–30 senttimetriä. Eläin painaa 5–10 kilogrammaa, ja on painavimmillaan syksyllä ennen talviunen alkamista<ref name="MTT"/>. Turkistarhoilla kasvatetut supikoirat voivat kasvaa yli 10 kilogramman painoisiksi<ref name="MTT"/> ja poiketa väritykseltään luonnonvaraisista yksilöistä.<ref name="turkistieto"/> Pitkä ja tuuhea mustan-, ruskean-, harmaan- ja valkoisenkirjava turkki saa sen näyttämään todellista kokoaan suuremmalta. Turkki on paksuin syksyllä ja talvella, ja sen pohjavilla on hyvin tiheää. Nuoret yksilöt ovat lyhytkarvaisempia ja ruskeampia kuin aikuiset.<ref name="Valste 2001"/> Supikoiran korvat ovat pyöreäkärkiset, lyhyt ja terävä kuono<ref name="MTT"/> on valkoinen ja silmänympärykset, posket, jalat ja vatsa mustat.<ref name="Valste 2001"/> Kaukaa katsottuna supikoiran vartalo voi näyttää poikkiraitaiselta. Pää on suhteellisen pieni,<ref name="MTT"/> raajat ovat ohuet ja lyhyet.<ref name="Valste 2001"/> Supikoira muistuttaa ulkonäöltään [[Puolikarhut|puolikarhuihin]] kuuluvaa [[pesukarhu]]a eli supia,<ref>[http://runeberg.org/pieni/4/0283.html Pieni Tietosanakirja 1925–1928], s. 510. Viitattu 24.11.2010.</ref> mistä se on saanut suomen- ja englanninkieliset nimensäkin.<ref name="Nurminen86"/><ref name="Nummi1995"/> Myös supikoiran tieteellinen lajinimi ''procyonoides'' viittaa [[Pesukarhut|pesukarhuihin]] (''Procyon'').