Ero sivun ”Pakoputkisto” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Nelitahtimoottorin pakoputkisto: Kielioppivirhe korjattu.
SeeggeAWBBot (keskustelu | muokkaukset)
p →‎Kaksitahtimoottorin pakoputkisto: clean up, typos fixed: myöskin → myös, lukuuno → lukuun o using AWB
Rivi 77:
[[Kuva:Skutry vyfuk.jpg|thumb|[[Skootteri]]n pakokäyrä, paisuntakammio ja äänenvaimennin]]
 
[[Kaksitahtimoottori|Kaksitahtimoottoreissa]] käytetään erilaista pakoputkistoa kuin muissa moottoreissa. Kaksitahtisia moottoreita voi olla yksi-, tai useampisylinterisiä. Korkeaviritteisen kaksitahtimoottorin pakoputki muodostuu yleensä paisuntakammiosta ja äänenvaimentimesta. Halvemmissa useampisylinterisissä konstruktioissa käytetään pakosarjaa, joka jatkuu vain yhteen paisuntakammioon. Korkeampi viritteisissä, tai muuten paremmissa sovelluksissa käytetään jokaiselle sylinterille omaa paisuntakammiota. Joissakin nykyisissä kaksitahtipakoputkissa on jatkeena vielä katalysaattori. Paisuntakammio on kartiomainen ja lieriömäinen rakenne, joka oikein mitoitettuna tuottaa alipaineen, joka tehostaa sylinterin huuhtelua kaasujenvaihdon aikana, sekä antaa kaiun ja työntää seosta takasin sylinteriin. Oikein mitotettu pakoputki toimiikin tavallaan ahtimen tavoin. Paisuntakammion ensimmäinen kartio tehostaa huuhtelua ja oikein mitoitettuna palamatonta seosta meneekin runsaasti tästä syystä pakoputkeen. Toinen kartio tuottaa kaiun, joka kääntää virtauksen takaisin sylinteriin päin, jolloin edellä mainittu palamaton seos virtaakin takaisin sylinteriin. Riippuen putken mitoituksesta saadaan tietyllä kierroslukualueella tehtyä melko suuriakin ylitäytöksiä moottoriin, joka ilmenee ns. tehopiikkinä. Oikein mitoitettuna se myös estää kokonaistoiminnallisesti polttoaineseoksen päätymisen palamattomana pakoputkistoon huuhtelun aikana suunnitellulla kierroslukualueella, vaikkakin pakoputkessa hetkellisesti käykin palamatonta seosta. Kaksitahtimoottorin pakoputkeen pääsee aina jossain määrin palamatonta seosta lukuunottamattalukuun ottamatta suorasuihkutteisia moottoreita. Tästä johtuu kaksitahtimoottoreiden huonohko hyötysuhde. Sellaisissa rakenteissa, missä ei ole paisuntakammiota ollenkaan ilmiö vain tehostuu ja polttoainetaloudellisuus huononee entisestään, sekä myöskinmyös moottorin tuottamat päästöt ovat suuremmat.
 
Paisuntakammion keksi [[saksa]]lainen [[Walter Kaaden]] 1950-luvun lopulla työskennellessään [[MZ (Zschopau)|MZ:n]] kilpaosastolla. [[Suzuki]] oli ensimmäinen läntinen valmistaja, joka hyödynsi Kaadenin tutkimuksia omissa kaksitahtisissa [[Moottoripyörä|moottoripyörissään]].