Ero sivun ”Energiakasvi” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
globaalia näkemystä (suomi-malline pois), lähteitä, jäsentelyyn mallia en-wikistä |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
{{Polttoaineet}}
'''Energiakasvi''' on kasvi, jota viljellään [[biopolttoaine]]eiden raaka-aineeksi. Valmistettava polttoaine voi olla kiinteää,
== Kiinteät polttoaineet ==
Kasveja voidaan polttaa sellaisenaan (polttopuu), puuhiilenä tai pelletteinä. Kiinteät polttoaineet sopivat voimalaitoksiin ja rakennusten lämmitykseen. Yksinkertaisinta energiakasvien käyttöä on perinteinen puulämmitys.
Kiinteinä polttoaineina käytettäviä kasvilajeja esimerkiksi nopeasti kasvavat [[paju]]t, joita on kasvatettu 1970-luvulta asti käytettäviksi lämmitysenergian tuotannossa polttoaineena mestästä saatavan hakkeen rinnalla tai sijasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/pajubuumi-j%C3%A4i-tulematta-1.98928 | Nimeke = Pajubuumi jäi tulematta | Tekijä = | Ajankohta = 2015 | Julkaisu = Maaseudun Tulevaisuus | Viitattu = 21.11.2017 }}</ref> Kasvaessaan paju varastoi auringon energiaa kemialliseen muotoon [[fotosynteesi]]ä käyttäen. Pajun ongelmana on sen [[siitepöly]]n aiheuttamat oireet [[allergia]]a sairastaville. Haittaa voi torjua viljelemällä vain naaraspuolisia eli [[emi]]kasveja.
Tropiikissa haitallisena vieraslajina leviävä alkujaan eteläamerikkalainen [[vesihyasintti]] sopii pellettien raaka-aineeksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://link.springer.com/article/10.1007/s40095-015-0195-8 | Nimeke = On the potential of water hyacinth as a biomass briquette for heating applications | Tekijä = Munjer K ja muut | Ajankohta = 2016 | Julkaisu = International Journal of Energy and Environmental Engineering | Viitattu = 21.11.2017 }}</ref>
== Nestemäiset polttoaineet ==
Rivi 19 ⟶ 15:
Euroopassa biodieseliä varten kasvatetaan rapsia. Vuonna 2012 dieseliin sekoitetusta kasvisöljystä 80% oli rapsiöljyä. Rapsiöljyntuotannon koko elinkaaren tarkastelu on kuitenkin osoittanut, etteivät kasvuhuonekaasujen päästöjen vähennykset kuitenkaan välttämättä täytä EU:n tavoitteita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nature.com/news/rapeseed-biodiesel-fails-sustainability-test-1.11145 | Nimeke = Rapeseed biodiesel fails sustainability test | Tekijä = Natasha Gilbert | Ajankohta = 2012 | Julkaisu = Nature | Viitattu = 21.11.2017 }}</ref>
Myös [[hamppu|hampun]] käyttöä energiakasvina on tutkittu.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.biodieselmagazine.com/articles/1434/hemp-biodiesel-when-the-smoke-clears/ | Nimeke = Hemp Biodiesel: When the Smoke Clears | Tekijä = | Ajankohta = 2007 | Julkaisu = Biodiesel | Viitattu = 21.11.2017 }}</ref> Hampun rakenne myös mahdollistaa suuren sadonkorjuuprosentin. Runko on paksu eikä ylimääräisiä lehtiä ja hauraita osia ole, jotka varisisivat maahan sadonkorjuun aikana.{{lähde}}
Tropiikissa kasvatetaan paljon [[palmuöljy]]ä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-7974300 | Nimeke = Tuottoisa biodiesel – ympäristöuhka vai mahdollisuus? | Tekijä = | Ajankohta = 2015 | Julkaisu = Yle | Viitattu = 21.11.2017 }}</ref>
Muita kasvilajeja ovat [[öljyjatropa]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=125004 | Nimeke = Jatropa - lupaava biodieselin raaka-aine | Tekijä = | Ajankohta = 2006 | Julkaisu = Global.fi | Viitattu = 21.11.2017 }}</ref>
|