Ero sivun ”Lasi” versioiden välillä

'''Lasi''' on sulatettujen [[silikaatti]]en jähmettyessä muodostunut [[amorfinen aine|amorfinen]] massa. Lasi on haurasta, kovaa ja yleensä läpinäkyvää. Sulatetun silikaatin jäähtyessä [[atomi]]t eivät enää palaudu [[kide|kiteiseen]] muotoon, vaan jähmettynyt massa jää lasiksi.<ref toninname=Fokus>{{kirjaviite derbi| leipooNimeke = Otavan iso Fokus, 4. osa (Kr-Mn) | Sivu = 2205-2206, art. Lasi | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1973 | Tunniste = ISBN 951-1-00388-7}}</ref>

Tavallinen ikkunalasi läpäisee näkyvää [[valo]]a, mutta vain hieman [[ultraviolettisäteily]]ä. Lasi ei juurikaan johda [[sähkö]]ä, sen jälkeen kun se on jähmettynyt, mutta ennen sitä, kun se on vielä juoksevaa, se johtaa erittäin hyvin sähköä. Lasi ei myöskään johda erityisen hyvin [[lämpö]]ä, minkä vuoksi se täytyy jäähdyttää hitaasti. Jos lasi jäähdytetään tai lämmitetään liian nopeasti, lämpötila sitoutuu epätasaisesti ja luo jännitystiloja. Vähäinenkin ulkopuolinen [[voima (fysiikka)|voima]] saattaa purkaa näitä jännityksiä, jolloin lasi pirstoutuu lähes räjähdyriku tekee esitelmää shaiba taimista smäisestiräjähdysmäisesti. Tämän on saattanut moni huomata kaataessaan kuumaa tai kylmää [[neste]]ttä [[juomalasi]]in, joka on ollut lämpötilaltaan vastakkainen.

Läpinäkymätön lasi eli opaali- tai maitolasi syntyy siten, että jo lasin raaka-aineseokseen lisätään kiteytyviä aineita, esimerkiksi [[kryoliitti]]ä, [[fluorisälpä]]ä tai [[luutuhka]]a. Lasin värjäämiseen käytetään [[metallioksidi|metallioksideja]] ja eräitä muita aineita:<ref name="Fokus">{{kirjaviite|Nimeke=Otavan iso Fokus, 4. osa (Kr-Mn)|Vuosi=1973|Sivu=2205-2206, art. Lasi|Julkaisija=Otava|Tunniste=ISBN 951-1-00388-7}}</ref>