Versio 17. marraskuuta 2017 kello 04.12 muokkaa Htm (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, IP-estoista vapautetut, ylläpitäjät 71 815 muokkausta Hylättiin viimeisimmät 2 tekstimuutosta (tehnyt 130.232.225.214) ja palautettiin versio 16894842, jonka on tehnyt Ochs: rv, Piikkiö on entinen kunta Merkkaus: rv ← Vanhempi muutos		Versio 17. marraskuuta 2017 kello 04.18 muokkaa kumoa Htm (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, IP-estoista vapautetut, ylläpitäjät 71 815 muokkausta poistettu vuosiluku-wl; kuvasäädöt; läänijako on poistunut Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Tiedosto:Littoinen_asema.JPG~~\|right\|250px~~\|thumb\|[[Littoisten rautatieasema]], jossa on [[Lenin]]in vierailusta asemalla kertova muistomerkki.]]▼ '''Littoinen''' ({{k-sv\|Littois}}) on taajama [[Kaarina]]n ja [[Lieto\|Liedon]] rajalla [[Varsinais-Suomi\|Varsinais-Suomessa~~]] [[Länsi-Suomen lääni\|Länsi-Suomen läänissä~~]]. Aikaisemmin Littoinen kuului kolmeen kuntaan: Lietoon, Kaarinaan ja Piikkiöön. Sen keskellä on [[Littoistenjärvi]]. Littoisten taajama on rakentunut 1700-luvulla perustetun verkatehtaan ympärille. Vuonna [[1899]] rakennettu rautatieyhteys vahvisti Littoisten kehitystä. Nykyään eivät [[rantarata\|rantaradalla]] kulkevat junat enää pysähdy Littoisissa. Verkatehtaan hylkäämiin tiloihin on 1990-luvulla saneerattu asuntoja ja toimistotiloja.▼ ▲[[Tiedosto:Littoinen_asema.JPG\|right\|250px\|thumb\|[[Littoisten rautatieasema]], jossa on [[Lenin]]in vierailusta asemalla kertova muistomerkki.]] __NOTOC__ ▲Vuonna [[1899]] rakennettu rautatieyhteys vahvisti Littoisten kehitystä. Nykyään eivät [[rantarata\|rantaradalla]] kulkevat junat enää pysähdy Littoisissa. Verkatehtaan hylkäämiin tiloihin on 1990-luvulla saneerattu asuntoja ja toimistotiloja. == Teollisuus ==▼ === Littoisten verkatehdas ===▼ [[Tiedosto:Verkatehdas.JPG~~\|right~~\|thumb\|upright\|Littoisten verkatehdas vuonna 2006]]▼ Jo 1700-luvulta asti on Littoisissa ollut monipuolista teollisuustoimintaa. [[28. syyskuuta]] [[1739]] sai kauppias Henrik Rungeen ja kauppias [[Esaias Wechter]] Turun lääninkansliasta luvan perustaa Littoistenjärven rantaan Liedon puolelle vanulaitoksen, jossa Turussa kudotut kankaat vanutettiin. Talousongelmissa ollut verkatehdas vaihtoi omistajaa ja toimialaa erilaisten tekstiilien valmistukseksi. Tehdas jatkoi toimintaansa vuonna [[1877]] sattuneesta vakavasta tuhopalosta huolimatta. Vuonna 1941 tapahtuneen fuusion jälkeen yritys toimi nimellä [[Barker-Littoinen]]. Keväällä [[1969]] toiminta lopulta siirtyi Turun [[Raunistula]]an heikentyneen kysynnän seurauksena. Tehtaan punatiiliset tuotantorakennukset ovat kuitenkin vielä olemassa, ja [[Museovirasto]] on määritellyt Littoisten verkatehtaan ja siihen liittyvän Kotimäen asuinalueen [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa\|valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi]].<ref>{{RKY\|id=1761\|nimi=Littoisten verkatehdas ja Kotimäen asuinalue}}</ref>▼ === Huonekalujen valmistus ===▼ ▲==Teollisuus== Vuonna [[1965]] [[Korhonen (yritys)\|Huonekalutehdas Korhonen]] siirsi osan tuotteiden valmistuksesta Kaarinan Littoisiin Turun rajalle. Myöhemmin [[1982]] tehtaan kolmannen rakennusvaiheen jälkeen huonekalutuotteiden valmistus siirtyi kokonaan Littoisiin, jossa nykyään valmistetaan [[Artek]]ille [[Alvar Aalto\|Alvar Aallon]] suunnittelemia huonekaluja, pikkutuoleja, nojatuoleja ja pöytiä.▼ === Informaatioteknologia ===▼ ▲===Littoisten verkatehdas=== Vuonna [[1954]] Turkuun perustettu antennitarvikkeita ja keskusradiolaitteita tarjoava yritys [[Teleste]] siirsi pääkonttorinsa ja tehtaansa Kaarinan Littoisiin Turun rajalle.▼ ▲[[Tiedosto:Verkatehdas.JPG\|right\|thumb\|Littoisten verkatehdas vuonna 2006]] ▲Jo 1700-luvulta asti on Littoisissa ollut monipuolista teollisuustoimintaa. [[28. syyskuuta]] [[1739]] sai kauppias Henrik Rungeen ja kauppias [[Esaias Wechter]] Turun lääninkansliasta luvan perustaa Littoistenjärven rantaan Liedon puolelle vanulaitoksen, jossa Turussa kudotut kankaat vanutettiin. Talousongelmissa ollut verkatehdas vaihtoi omistajaa ja toimialaa erilaisten tekstiilien valmistukseksi. Tehdas jatkoi toimintaansa vuonna [[1877]] sattuneesta vakavasta tuhopalosta huolimatta. Vuonna 1941 tapahtuneen fuusion jälkeen yritys toimi nimellä [[Barker-Littoinen]]. Keväällä [[1969]] toiminta lopulta siirtyi Turun [[Raunistula]]an heikentyneen kysynnän seurauksena. Tehtaan punatiiliset tuotantorakennukset ovat kuitenkin vielä olemassa, ja [[Museovirasto]] on määritellyt Littoisten verkatehtaan ja siihen liittyvän Kotimäen asuinalueen [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa\|valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi]].<ref>{{RKY\|id=1761\|nimi=Littoisten verkatehdas ja Kotimäen asuinalue}}</ref> == Littoisten muita rakennuksia ==▼ ▲===Huonekalujen valmistus=== ▲Vuonna [[1965]] [[Korhonen (yritys)\|Huonekalutehdas Korhonen]] siirsi osan tuotteiden valmistuksesta Kaarinan Littoisiin Turun rajalle. Myöhemmin [[1982]] tehtaan kolmannen rakennusvaiheen jälkeen huonekalutuotteiden valmistus siirtyi kokonaan Littoisiin, jossa nykyään valmistetaan [[Artek]]ille [[Alvar Aalto\|Alvar Aallon]] suunnittelemia huonekaluja, pikkutuoleja, nojatuoleja ja pöytiä. ▲===Informaatioteknologia=== ▲Vuonna [[1954]] Turkuun perustettu antennitarvikkeita ja keskusradiolaitteita tarjoava yritys [[Teleste]] siirsi pääkonttorinsa ja tehtaansa Kaarinan Littoisiin Turun rajalle. ▲==Littoisten muita rakennuksia== Littoisissa sijaitsee myös Littoisten ala-aste, Kotimäen yhtenäiskoulu, useita päiväkoteja ja Turun [[Rauhanyhdistys]]. == Tunnettuja littoislaisia == * [[Tom of Finland]], kuvataiteilija▼ * [[Juha Helppi]], pokeriammattilainen * [[Marja Salmela]], kirjailija ▲* [[Tom of Finland]], kuvataiteilija * [[Anne-Mari Virolainen]], kansanedustaja * [[Viljo Ilmari Vyyryläinen]], Mannerheim-ristin ritari == Lähteet == * [[Lionsklubi\|Lions Club]] Littoinen: Littoinen sanoin ja kuvin (1993) === Viitteet === {{Viitteet}}

Ero sivun ”Littoinen” versioiden välillä