Ero sivun ”Edvard Munch” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Nimen Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
p Kh |
||
Rivi 20:
| signeeraus = Munch autograph.png
}}
[[Kuva:Edvard Munch's house.jpg|250px|thumb|Edvard Munch osti vuonna 1897 [[Åsgårdstrand]]ista talon kesäasunnoksi. Talossa on nyt museo.]]
'''Edvard Munch''' ([[12. joulukuuta]] [[1863]] [[Ådalsbruk]], [[Løten]] – [[23. tammikuuta]] [[1944]] [[Oslo]]) oli [[Norjalaiset|norjalainen]] [[taidemaalari]].<ref name="EB">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/397389/Edvard-Munch | Nimeke = Edvard Munch | Ajankohta = | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 23.7.2014 }}</ref> Hän on Norjan kansainvälisesti tunnetuimpia taiteilijoita [[säveltäjä]] [[Edvard Grieg]]in, kuvanveistäjä [[Gustav Vigeland]]in ja kirjailija [[Henrik Ibsen]]in ohella. Munchin laajassa tuotannossa on kosketuskohtia useisiin taidesuuntauksiin, kuten [[symbolismi|symbolismiin]], [[ekspressionismi|ekspressionismiin]], [[impressionismi|impressionismiin]] ja [[jugend|jugendiin]]. Munchin [[psykologia|psykologiset]] aiheet on nähty alkusysäyksenä [[Saksan keisarikunta|Saksan]] 1900-luvun alun ekspressionistiselle suuntaukselle.
== Elämä ja ura ==
Edvard Munchin vanhemmat olivat Laura Catherine Bjølstad ja lääkäri Christian Munch. Edvardilla oli vanhempi sisar Johanne Sophie ja kolme nuorempaa sisarusta: Peter Andreas, Laura Catherine ja Inger Marie. Hänen sukulaistensa joukkoon kuului myös historioitsija Peter Andreas Munch. Perhe muutti Løtenista Kristianiaan (nykyisin Oslo) vuonna 1864.
Edvardin äiti kuoli tuberkuloosiin vuonna 1868, kuten myös Edvardin sisar Sophie vuonna 1877. Äidin kuoleman jälkeen Munchin sisaruksia huolsi heidän isänsä ja äidin sisko Karen. Isän suhdetta lapsiinsa varjosti hermostunut luonne ja kiivas uskonnollisuus. Taiteilijan traaginen lapsuus vaikutti hänen tapaansa käsitellä aiheitaan hyvin intensiivisesti. Hänen tiedetään sanoneen: ”Sairaus, hulluus ja kuolema olivat enkelit, jotka ympäröivät kehtoani, ja ne ovat seuranneet minua läpi elämäni.”<ref name="EB" />
Vuonna 1879 Munch aloitti insinööriopintonsa, mutta jo vuonna 1881 hän siirtyi opiskelijaksi Kristianian [[Statens håndverks- og kunstindustriskole|kuninkaalliseen taide- ja suunnittelukouluun]]. Vuonna 1885 hän matkusti [[Ranska]]an. Hän vietti vuosina 1892–1908 pitkiä aikoja [[Pariisi]]ssa ja [[Berliini]]ssä. Berliinissä Munch liikkui skandinavisten taiteilijoiden suosimassa [[Zum schwarzen Ferkel]]-piirissä, ja ystävystyi [[Akseli Gallen-Kallela|Akseli Gallen-Kallelan]] kanssa. Kesiään Munch vietti Åsgårdstrandissa, josta hän osti oman talon vuonna 1897. [[Åsgårdstrand]] oli tärkeä Munchin tuotannon kannalta, koska monet hänen teossarjansa "Elämänfriisi" pääteoksista sijoittuvat tämän pienen paikkakunnan merenrantamaisemiin. Nykyään Munchin omistama talo toimii museona.▼
▲Vuonna 1879 Munch aloitti insinööriopintonsa, mutta jo vuonna 1881 hän siirtyi opiskelijaksi Kristianian [[Statens håndverks- og kunstindustriskole|kuninkaalliseen taide- ja suunnittelukouluun]]. Vuonna 1885 hän matkusti [[Ranska]]an. Hän vietti vuosina 1892–1908 pitkiä aikoja [[Pariisi]]ssa ja [[Berliini]]ssä. Berliinissä Munch liikkui
Elämänsä aikana Munch piti lukuisia näyttelyitä Norjan lisäksi erityisesti Saksassa.
Munch kuoli 23. tammikuuta 1944 kotonaan Ekelyssä, jonne taiteilija oli muuttanut vuonna 1916.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.munch150.no/en/ekely | Nimeke = Ekely | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Munch 150 | Viitattu = 23.7.2014 }}</ref> Munchin hauta sijaitsee Oslossa Vår Frelsers -hautausmaalla lähellä Ibsenin ja Bjørnsonin hautoja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.gravferdsetaten.oslo.kommune.no/gravlunder/var_frelsers_gravlund/ | Nimeke = Vår Frelsers gravlund | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Oslo Kommune | Viitattu =23.7.2014 }}</ref> Haudalle on pystytetty [[Arne Durban|Arne Durbanin]] tekemä veistos. Veistos varastettiin vuonna 2011
== Teokset ==
Munchin tunnetuin teos on ''[[Huuto]]'' (1893). Se kuuluu laajempaan teossarjaan ''Elämänfriisi'', jossa on neljä pääteemaa: 1. rakkauden siemen, 2. rakkaus, joka kukoistaa ja kuolee, 3. elämisen ahdistus ja 4. kuolema. Alkuperäisessä vuoden 1893 sarjassa oli kuusi teosta, mutta sarja kasvoi 22-osaiseksi. Munch päivitti sitä jatkuvasti, ja jos joku teos myytiin, hän maalasi sen tilalle uuden.<ref name="EB"/>
''Huudon'' lisäksi Munchin tunnetuimpiin
Vuosikymmenten kuluessa Munch teki monista aiheistaan lukuisia erilaisia versioita, maalauksia, grafiikkaa ja piirroksia, ja hän käsitteli teostensa aiheita myös tekstuaalisesti. Munchin ura taiteilijana kesti yli 60 vuotta. Uransa alkuvaiheessa Munchin tuotantoa leimasi realismi, mutta myöhemmin hänen ilmaisunsa sai syntetis-symbolistisia piirteitä, ja 1900-luvun alkupuolella Munchin maalausten tumma värimaailma kirkastui. Käännekohta positiivisempiin mutta vähemmän intensiivisiin töihin on ajoitettu vuosiin 1908–1909, jolloin Munch koki hermoromahduksen.<ref name="EB"/> Munchin teoksissa on joukko tiheästi toistuvia symboleita, kuten aurinko, kuunpylväs, naisen tuulessa hulmuavat hiukset ja elämänpuu.
Uransa aikana Munch maalasi myös lukuisia muotokuvia ja teki julkisia monumentaaliteoksia esimerkiksi suklaatehdas Frejalle, Oslon kaupungintalolle ja Oslon yliopistolle<ref name="EB"/>. Munch oli hyvin kiinnostunut aikansa kirjallisuudesta ja luki Ibseniä ja Dostojevskia, jonka teokset ilmestyivät norjaksi 1880-luvulla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://emunch.no/ENGART_emunch_jacobsen_2_eng.xhtml#.U8_-UVY4TLQ | Nimeke = Edvard Munch’s Own Publications | Tekijä = Jacobsen, Lasee | Ajankohta = | Julkaisija = e-munch | Viitattu = 23.7.2014 }}</ref> Hän teki ja suunnitteli kuvituksia esimerkiksi Ibsenin, [[Charles Baudelaire|Charles Baudelairen]] ja [[Maurice Maeterlinck]]in näytelmiin. Kirjallisuuden lisäksi taiteilija oli erittäin kiinnostunut oman aikansa tieteellisestä keskustelusta, erityisesti psyko-fysiologiasta.
| |||