Ero sivun ”Mihail Suslov” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kuva
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Tiedosto:Mikhail Suslov 1964.jpg|pienoiskuva|Mihail Suslov]]
'''Mihail Andrejevitš Suslov''' ({{K-ru|Михаил Андреевич Суслов}}, [[21. marraskuuta]] [[1902]] [[Šahovskoje]], [[Venäjän keisarikunta|Venäjä]] – [[25. tammikuuta]] [[1982]] [[Moskova]], [[Neuvostoliitto]]) oli neuvostoliittolainen valtiomies ja [[Neuvostoliiton kommunistinen puolue|Neuvostoliiton kommunistisen puolueen]] (NKP) pääideologi. Suslov oli [[Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean politbyroo|NKP:n [[politbyropolitbyroon]]on ja sihteeristön jäsen.
 
== Nuoruus ==
Rivi 7:
== Osallistuminen puhdistuksiin ==
{{pääartikkeli|[[Stalinin terrori]]}}
Suslov valittiin puoluekoneiston kouluttajaksi 1931. Suslov valittiin keskuskomitean valvoman komission tarkastajaksi. Hänen tehtävänään oli keskittyä lukuisiin "henkilökysymyksiin" ja”henkilökysymyksiin”, puuttua poikkeamiin puolueen yleisestä linjasta ja tarvittaessa erottaa henkilöitä puolueesta.
 
Suslov ohjasi komission aloittamaa puhdistusta puolueessa Uralin ja Tšernigovin provinsseissa vuosina 1933–1934. [[Lazar Kaganovitš]] oli Puoluevalvontatoimikunnan puheenjohtajana 1930-luvun alkupuolella ja, eikä hän koskaan ottanut huomioon tiedostavia työntekijöitä komissiossaan.{{selvennä}}
 
Suslovin roolia uusiutuvissa puhdistuskampanjoissa 1937 ja 1938 ei ole dokumentoitu, vaikkakinvaikka on selvää että puhdistukset, jotka poistivat suurimman osan puolueaktivisteista, avasiavasivat tien hänen nopealle ylenemiselleen. Suslovista tuli [[Stavropol]]in puoluekomitean ensimmäinen sihteeri ja jäsen keskuskomitean tarkastuskomiteassa ([[GPSU]]) vuonna 1939. Hän oli ehdolla keskuskomitean täysjäseneksi 1941.
 
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana Suslov oli toteuttamassa [[tšetšeenit|tšetšeenien]] ja muiden [[muslimiIslam|muslimivähemmistöjen]]vähemmistöjen karkotusta [[Kaukasus|Kaukasukselta]].
 
== Toisen maailmansodan jälkeinen aika ==
Rivi 20:
Suslov toimi puoluelehden [[Pravda]]n päätoimittajana vuosina 1949–1951. Suslov oli hetkellisesti epäsuosiossa Stalinin kuoleman jälkeen ja hänet erotettiin politbyroon täysjäsenyydestä 1953. Hänet valittiin [[Neuvostoliiton ulkoministeriö]]n komission puheenjohtajaksi 1954.
 
Suslov valittiin uudelleen politbyroon täysjäseneksi 1955. Suslov ryhmittyi [[Nikita Hruštšov]]in taakse kesäkuussa 1957 vastustaakseen "puolueenvastaista”puolueenvastaista ryhmää"ryhmää”, jota johtivat [[Georgi Malenkov]], [[Vjatšeslav Molotov]], ja [[Lazar Kaganovitš]]. Suslov oli myöhemmin merkittävässä roolissa Hruštšovin poistamisesta vallasta ja [[Leonid Brežnev]]in nostamisessa valtaan lokakuussa 1964. Suslovia kutsuttiin usein "”[[Harmaa eminenssi|harmaaksi eminenssiksi"]]”.
 
Hän oli muotoilemassa NKP:n ideologiaa suurimmastaan osastaan ajastaan sihteeristössä. Hänen kuolemansa oli alkua valtataistelulle Brežnevin seuraajan [[Juri Andropov]]in, joka turvasi Suslovin ideologian jatkuvuuden, vastustajien [[Andrei Kirilenko (poliitikko)|Andrei Kirilenkon]] ja [[Konstantin Tšernenko]]n välille.<ref>Serge Petroff,"The Red Enimenence:A Biograpohy of Mikhail A.Suslov,1988</ref>
 
Suslov oli poliittinen esikuva Juri Andropoville ja [[Mihail Gorbatšov]]ille jasekä vähemmän tunnetuille kommunistivirkamiehille [[Boris Ponomarev]]ille ja [[Aleksei Jepišev]]ille.
 
==Yksityiselämä==
Rivi 36:
 
{{AAKKOSTUS:Suslov, Mihail}}
 
[[Luokka:Neuvostoliittolaiset poliitikot]]
[[Luokka:Sosialistisen työn sankarit]]