Ero sivun ”Jean Sibelius” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 45:
=== Läpimurto ===
[[Kuva:Sibelius_portrait.jpg|thumb|[[Akseli Gallen-Kallela]], ''Sibelius'', 1894.]]
Palattuaan Suomeen vuonna 1891 Sibelius jatkoi Wienissä aloittamansa ''[[Kullervo (Sibelius)|Kullervo-sinfonian]]'' säveltämistä. ''Kullervon'' kantaesitys vuonna 1892 oli Sibeliuksen koko uran suurimpia voittoja. Teoksessa kuultiin ensimmäistä kertaa Sibeliuksen väärentämätön sävelkieli, joka oli samanaikaisesti sekä kansallista että universaalia. ''Kullervosta'' lähtien suomalainen musiikki alkoi vapautua saksalaisten esikuvien vähäverisestä jäljittelystä. Robert Kajanuksen myöhempien sanojen mukaan ”suomalaisten sävelten mahtava kevätvirta syöksyi valtavalla kohinalla esiin erämaasta”.
''Kullervon'' kantaesityksen jälkeen Sibelius avioitui. Hän lähti Aino-vaimonsa kanssa [[karelianismi]]n innoittamalle häämatkalle [[Kalevala]]n syntysijoille [[Karjala]]an, [[Lieksa]]an ja [[Koli|Kolille]]. Hän matkusti yksin vielä [[Ilomantsi]]in ja [[Korpiselkä|Korpiselälle]] ja Suojärvelle kuulemaan ja keräämään [[Runonlaulaja|runolaulua]]. Jo vuonna 1891 hän oli kuullut Porvoossa runonlaulaja [[Larin Paraske]]a.<ref name="Karelia_Fimic">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.fimic.fi/fimic/fimic.nsf/0/54D1B897370CC3E0C225750D005008D0?opendocument&cat=contemporary_-_classical | Nimeke=Jean Sibeliuksen Karelia-musiikin rekonstruktointi ja täydentäminen | Tekijä=Aho, Kalevi | Julkaisija=Fimic | Viitattu=9.2.2012}}</ref>
| |||