Ero sivun ”Grigori Semjonov” versioiden välillä

'''Grigori Mihailovitš Semjonov''' ({{k-ru|Григорий Михайлович Семёнов}}; [[25. syyskuuta]] <small>([[Juliaaninen kalenteri|J]]: 13. syyskuuta)</small> [[1890]] [[Kuranža]] – [[30. elokuuta]] [[1946]] [[Moskova]]) oli [[venäläiset|venäläinen]] [[kenraaliluutnantti]], [[kasakka]]päällikkö ja [[Venäjän valkoinen armeija|valkoisen armeijan]] komentaja [[Venäjän sisällissota|Venäjän sisällissodassa]] [[Taka-Baikalia]]ssa ja lähialueilla vuosina 1917-19201917–1920.

Semjonov valmistui [[Orenburg]]in sotilasakatemiasta vuonna 1911. Hän otti osaa [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäiseen maailmansotaan]]. Kesäkuussa 1917 hänestä tuli [[Venäjän väliaikainen hallitus|Venäjän väliaikaisen hallituksen]] [[Komissaari (puna-armeija)|komissaari]] Baikalin alueelle. [[Lokakuun vallankumous|Lokakuun vallankumouksen]] aikana Semjonov järjesti anti-[[bolševikki]]senen vastaisen kapinan, mutta se kukistettiin, ja Semjonov pakeni [[Mantšuria]]an. Elokuussa 1918 Semjonov onnistui ottamaan Taka-Baikalian alueen hallintaansa [[tšekkoslovakialaiset legioonat|tšekkiläisenTšekkoslovakian legioonanlegioona]]n avulla. Niin kutsuttu Siperian väliaikaishallitus nimitti Semjonovin [[Tšita]]ssa olleen erillisosaston johtajaksi.

Amiraali [[Aleksandr Koltšak]] kieltäytyi aluksi tunnustamasta Semjonovin määräysvaltaa alueella, mutta joutui myöhemmin myöntymään ja nimitti Semjonovin [[Tšita]]nTšitan sotilaspiirin komentajaksi. Vuonna 1919 Semjonov nimitti itsensä Taka-Baikalian [[kasakka|kasakkakkasakka-armeijan]] [[atamaani|johtajaksi]]ksi seudulla vaikuttaneen Japanin keisarillisen armeijan tukemana.

Kärsittyään tappion sisällissodan itärintamalla ja luovuttuaan ylipäällikkyydestä tammikuussa 1920 Koltšak nimitti Semjonovin [[Venäjän kaukoitä|Kaukoidän]] [[Venäjän valkoinen armeija|valkoisen armeijan]] johtajaksi. Semjonov ei kuitenkaan saanut pidetyksi villiä kasakka-armeijaansa kurissa, ja tilanne riistäytyi siviiliasutuksen tuhoamiseksi ja ryöstelyksi. Heinäkuussa 1920 japanilaiset aloittivat vetäytymisensä alueelta [[Kaukoidän tasavalta|Kaukoidän tasavallan]] kanssa tekemänsä sopimuksen mukaan, ja Semjonov jäi ilman tukea. Taka-Baikalian partisaanit yhdessä neuvostoarmeijan kanssa suuntasivat voimansa Tšitan valtaamiseen ja lokakuussa 1920 häätivät Semjonovin joukkojen rippeet Taka-Baikaliasta. Semjonov vetäytyi [[Primorjen aluepiiri|Primorjen]] alueelle ja yritti vielä puolustautua, mutta epäonnistui ja pakeni kokonaan maasta syyskuussa 1921.