Ero sivun ”Suomen ilmavoimat” versioiden välillä

}}

 

 

Nimitys ''ilmavoimat'' tuli käyttöön [[1. elokuuta]] [[1940]] [[välirauha]]n aikana. Sitä ennen ''ilmavoimia'' oli kutsuttu [[ilmapuolustusjoukot|ilmapuolustusjoukoiksi]]. Uusiin ilmavoimiin kuuluivat [[ilmavoimien esikunta]], [[lentojoukot]], [[ilmatorjuntajoukot]], joiden osana toimi [[ilmavalvonta]], Suomen tapauksessa [[ilmavalvonta-alue]]et sekä [[ilmavoimien asevarikko]].

* [[F/A-18 Hornet|Boeing F/A-18D Hornet]] (HN) on kaksipaikkainen torjuntahävittäjä, joita hankittiin seitsemän kappaletta tyyppikoulutukseen. Lisäksi onnettomuudessa vaurioitunut F/A-18C muutettiin kaksipaikkaiseksi. Tämä kone kuitenkin tuhoutui myöhemmin maahansyöksyssä.

 

 

'''Kuljetuskoneet:'''

 

'''Yhteyskoneet:'''

 

=== Koneiden käyttöperiaatteet vuoteen 2010 asti ===

 

 

Vuoden 2004 lopulla keskusteltiin ja vuonna 2005 päätettiin ilmavoimien peruslentokoulutuksen siirtämisestä [[Patria Aviation]]in hoidettavaksi. Ilmavoimien koulutuksessa on kysymys sopivien lentäjätyyppien etsimisestä, ja sen toteuttaminen yrityksessä voi olla vaikeaa jopa entisille sotilaslentäjille. Toisaalta on keskusteltu yhteiseurooppalaisen lentokoulun saamisesta Suomeen. Suomen rauhallisempi ilmatila ja suuret harvaan asutut alueet puoltavat tätä, kun taas huono lentosää ja [[Pohjois-Atlantin liitto|Natoon]] kuulumattomuus ovat sitä estämässä.

Valmet Vinka ja Redigo olivat suomalaisen lentokoneteollisuuden viimeiset omat lentokoneet. Tämä kansallisen konetuotannon lopettaminen oli noin vuosikymmentä edellä esimerkiksi [[Alankomaat|Hollantia]]. Toisaalta kotimaisen tuotannon vahvuus on aina Suomessa ollut lisenssivalmistus ja loppukokoonpano, jotka ovat ilmavoimille tärkeitä kriisiaikana huoltovarmuuden ylläpitämiseksi. Ilmavoimien tarkoitus on korvata myös nykyiset [[Valmet L-90 Redigo|Valmet L-90 TP Redigo]]- ja Piper Chieftain -yhteyskoneet yhdellä konetyypillä. [[Pilatus PC-12]]-koneet otettiin käyttöön vuoden 2010 aikana. Pilatuksista ensimmäiset saapuivat Suomeen useita kuukausia suunniteltua aikaisemmin heinäkuun alussa ja loput kesän aikana.<ref>http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/07/ilmavoimien_uudet_koneet_saapuvat_suomeen_1808473.html</ref>

 

 

 

18. tammikuuta 2007 puolustusministeriön muodostama työryhmä ehdotti, että Suomeen hankittaisiin noin kaksi raskaan kuljetuskoneen ja ilmatankkauskoneen yhdistelmää. Mahdollisesti konetyyppi olisi [[Airbus A330]] MRTT. Yksinomaan Ilmavoimien käyttöön koneet olisivat liian kalliita ja niille olisi liian vähän käyttöä, joten ehdotettiin, että koneet tulisivat [[Finnair]]in ja Puolustusvoimien yhteiskäyttöön. Tämä oli 1950- ja 1960-luvulla toimintamoodi esimerkiksi helikoptereiden Imatran voiman ja rajavartiolaitoksen sekä ilmavoimien välillä. Tällä kertaa Finnair tyrmäsi hankkeen täysin sen kaupallisen roolin vastaisena.

[[Kuva:Mi-8 kuljetushelikopteri.jpg|thumb|300px|Maavoimien käytössä oleva Mi-8-kuljetushelikopteri.]]

 

 

* [[Hughes Aircraft|Hughes]] [[McDonnell Douglas]] [[MD500]] (koulutushelikopteri)

* [[NH90]] (kuljetushelikopteri)

 

== Ilmavoimien symbolit ==

[[kuva: Suomen lentomerkki ohjaajalle.svg|250 px|thumb|Suomen lentomerkki ohjaajalle (Olavi Seeve)]]

 

 

Suomen ilmavoimat otti vuonna 2002 käyttöön oman yleistunnuksen, jossa ovat Suomen lentomerkin keskuskuviot eli siipikehä, osin avautuva vaakunaruusu ja kotka, mutta lentomerkistä poiketen [[heraldiikka|heraldisten]] sääntöjen mukaisena: siipikehä pyörii vastapäivään ja kotka etenee eli lentää oikealta vasemmalle (edestä katsottuna).<ref>[http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/!ut/p/c5/vZDLboJAFIafpQ-AcwEZWIIMIyrDXS4bg7S2XNXSguXpa2LSpIu6ajz_8ss5X84PMnBNlw_la_5RHru8AQnI5B3DsrJcQaQyxBVoOaGLmW9CRkUQgwRKu6D6OllTPfkVvKzs-ojtShttw9z0sLyExpb3lb4Koh71lTbx6dnldWNDRUVb06MaDbhQ2E_XW9kvm7O29attA7dk46IFg_c5RDcui3RNOZMQcxcStAIjUsOIiCyS7-47Prlx-MdoEKQgI3-2QWQQ_mMbd11ceqDrkX_NH-gi_-pagazct7OxaGdwpuL5HCGMIUGqDAkB8b6oL0ZvjYaVvJ1JYCDFmzjWDa8uo2kftL71Xp2XLC-6_szMKhUHRXB31Vuepe6rtfjg_uFTqtPtSFG5Pupz6DWjVXKSeWnB_bpTyMHF9uWgFUJCGg-hdo3e9TOdDLiQNruBWbHwGfaDMxb45Cs0bMQo9ky1cwfBiPXISesnwJfH9gWc2uFE_eWU_ORF-wboI9G_/dl3/d3/L2dBISEvZ0FBIS9nQSEh/?pcid=db2c200046f8d9e5b84dfe286777c4af Ilmavoimien tunnus] Perustietoa, Ilmavoimat, Puolustusvoumat</ref><ref name="mil_ruotuväki_baretit">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.puolustusvoimat.fi/ruotuvaki/?action=read_page&pid=15&aid=77 | Nimeke = Ilmavoimien ja helikopterijoukkojen baretit | Tekijä = Laurila, Kari K | Julkaisu = Ruotuväki | Ajankohta = | Julkaisija =Puolustusvoimat | Viitattu =20.12.2009 }}</ref><ref>[http://www.kysy.fi/kysymys/puolustushaarojen-tunnusten-kayttoonottoajat Puolustushaarojen tunnusten käyttöönottoajat?] Kysymykset, Kysy mitä vain, Helsingin kaupunginkirjasto</ref>

Vuoteen 1937 asti ilmavoimien komentajaa kutsuttiin ilmailuvoimien päälliköksi.

 

 

== Katso myös ==