Ero sivun ”Eduskuntavaalit 1929” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
{{Vaalit Suomessa}}'''Suomen 13. [[eduskuntavaalit]]''' järjestettiin 1.–2. heinäkuuta 1929. Presidentti [[Lauri Kristian Relander]] oli antanut määräyksen eduskunnan hajottamisesta ja uusien vaalien järjestämisestä. Aiheena ennenaikaisiin vaaleihin oli, että eduskunta oli hylännyt valtion [[virkamies]]ten ja toimenhaltijoiden palkkojen korotusta koskeneen lakiesityksen.<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Otavan suuri Ensyklopedia, 2. osa (Cid – Harvey) | Sivu = 932, art. Eduskunta | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1977 | Tunniste = ISBN 951-1-04170-3}}</ref> Yleismaailmallisen laman keskellä varsinkaan Maalaisliitto ja sosialidemokraatit eivät halunneet kuunnella virkamiesten valituksia, vaan kaatoivat [[Mantereen hallitus|Mantereen hallituksen]] esityksen asiasta.<ref>Jorma O. Tiainen (toim.):'' Vuosisatamme Kronikka'', s. 394. Jyväskylä: Gummerus, 1987.</ref>
Vaalikamppailun keskittyminen virkamiesten palkkojen ympärille ei saanut suuria kansanjoukkoja liikkeelle, vaan äänestysaktiivisuus laski
Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun joku muu kuin SDP oli eduskunnan suurin puolue. Maalaisliitto sai toisen peräkkäisen suurvoittonsa ja nousi ensimmäistä kertaa eduskunnan suurimmaksi ryhmäksi. Lisäpaikkansa se sai lähinnä aiemmin Kokoomusta ja Edistyspuoluetta äänestäneiden maanviljelijöiden tuella. Maalaisliiton voiton taustalla nähtiin suuressa määrin maaseudulla vanhastaan vallinnut herraviha. Sosialidemokraatteja suuremman ääniosuuden saavutti kuitenkin vasta Maalaisliiton seuraaja [[Suomen Keskusta]] [[eduskuntavaalit 1991|vuoden 1991 vaaleissa]].<ref name="eskelinen"/>
|