Ero sivun ”Kurdistan” versioiden välillä

Kurdistanissa on öljyä monilla alueilla. Irakissa on käytössä neljä öljykenttää: [[Ain Zala]], [[Kirkuk]], [[Zanboor]] ja [[Khanaqin]] sekä monia muita vielä hyödyntämättömiä öljykenttiä. Iranissa öljyvarat ovat lähellä [[Kurmanshah]]in kaupunkia, Turkissa [[Vanin maakunta|Vanin]] alueella. Syyriassa on öljyä [[Jezirah]]issa lähellä Irakin rajaa.<ref name="NASH"/> Varsinkin Irakin Kurdistanin öljy vetää puoleensa kansainvälisiä toimijoita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ft.com/intl/cms/s/0/8d15816c-4929-11e2-9225-00144feab49a.html#axzz2IYRvymMb | Nimeke = Kurdistan’s vast reserves draw oil majors | Tekijä = Chazan, Guy | Selite = maksumuurin takana | Ajankohta = 7.1.2013 | Julkaisija = Financial Times | Viitattu = 20.1.2013 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Maanviljely aloitettiin Kurdistanissa melko varhain, ehkä jo seitsemännellä vuosituhannella eaa.<ref name="Nerweyi_1991_13">{{Kirjaviite | Tekijä = Nerweyi, Faik | Nimeke = Kurdit | Vuosi = 1991 | Sivu = 13 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = VAPK-Kustannus | Tunniste = ISBN 951-37-0525-0 | Viitattu = 26.12.2015 }}</ref> Kulttuurin kehitys noudatti tuolloin ja seuraavana vuosituhansina suunnilleen Kurdistanissakin samoja ratoja kuin [[Mesopotamia]]ssa. Ensin kehittyi maanviljely ja ajan mukana kylät kasvoivat suuriksi kaupungeiksi. Magsalijasta[[Magsalija]]sta on löydetty merkkejä varhaisesta karjanhoidosta, maanviljelyksestä ja metsästyksestä. Keramiikka ilmestyi noin 7000-6000 eaa. Tuolta ajalta on löydetty myös symmetrisiä kahta kotieläintä esittävää patsasta. Noin 6000-5000 eaa. talot suurenivat ja ajalta on löydetty naista esittäviä hedelmällisyyskulttiin liittyviä patsaita. Noin 5000-4000 eaa. ilmestyivät temppelit orastavan sivilisaation merkkinä.<ref>Nerweyi 1991, s. 14.</ref> Historiantutkijoiden mukaan [[indoiranilaiset]] kansat levittäytyivät muun muassa Kurdistaniin ja [[Iran]]iin pohjoisesta. Kurdit asuttivat Kurdistanin alueen viimeistään noin 600 eaa.<ref name="Nerweyi s. 15.">Nerweyi 1991, s. 15.</ref> Ei osata sanoa, mistä ja milloin kurdit ovat alueelle saapuneet. Kurdien esi-isinä on pidetty muiden muassa [[lullubi|luluja]], [[gutilaiset|guteja]],<ref name="Nerweyi s. 15."/> [[kassiitit|kaseja]], [[urartu|urartoja]], ali khadleja, sobareja (nayri-maassa) ja meedejä.<ref>Nerweyi 1991, s. 16.</ref> 3. vuosituhannella vaikuttaneiden [[sumer]]ilaisten pohjoinen maa ''Subaru'', ''Su'' oli ''qurtie''-nimisen kansan asuttama. Sumerilaiset mainitsevat myös kansan nimeltä ''karda'', ''qarda''.

Assyrialaiset käyttivät kurdeista nimiä olivat guti, kuti, kurti ja kardu.<ref name="Nerweyi s. 18.">Nerweyi 1991, s. 18.</ref> Eräiden tutkijoiden mukaan kurdit olisvat [[Zagros]]-vuorten alkuperäisten asukkaiden ja noin 800-700 eaa. saapuneiden indoeurooppalaisten sekoitus.<ref name="Nerweyi s. 18." />

[[Osmanit]] hallitsivat suurinta osaa Kurdistanista [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäiseen maailmansotaan]] saakka. [[Sèvresin rauhansopimus|Sèvresin rauhansopimuksen]] mukaan vuodelta 1920 Turkkiin olisi pitänyt perustaa Kurdistanin autonominen alue, mutta sitä ei toteutettu.<ref name="EB"/> Sopimuksen korvasi vuonna 1923 [[Lausannen rauha]]nsopimus. Kurdistanin pohjoisosa jäi edelleen Turkille, mutta eteläosa tuli kuulumaan [[Syyria]]an ja [[Irak]]iin, jotka [[Kansainliitto]] luovutti [[mandaattialue]]ina [[Ranska]]n ja [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannia]]n hallintaan, mutta jotka myöhemmin itsenäistyivät. Kurdistanin itäisin osa jäi edelleen Persialle[[Persia]]lle eli nykyiselle [[Iran]]ille.

1900-luvun aikana kurdit ovat monesti kapinoineet Turkissa, Irakissa ja Iranissa. Toisen maailmansodan aikana kurditkin yrittivät monien muiden kansakuntien tavoin perustaa oman valtion. Tammikuun 22. päivänä 1946 julistettiin syntyneeksi ensimmäinen [[Kurdistanin tasavalta (1946)|Kurdistanin tasavalta]] ja Kurdistanin Demokraattisen puolueen johtaja [[Qazi Mohammed]] valittiin sen presidentiksi. Tämä tasavalta kesti noin vuoden. Tasavallan perustaminen herätti henkiin kurdien toivon siitä, että heidän pitkä taistelunsa saattaisi sittenkin päätyä voittoon. Vuoden lopulla tasavalta joutui hyökkäyksen uhriksi. Kurdien vastarinta ei riittänyt pysäyttämään Iranin armeijaa, joka marssi Mahabadiin[[Mahabad]]iin. Tasavallan johtajat hirtettiin Mahabadin keskusaukiolla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://i-cias.com/e.o/kurdistan_republic.htm | Nimeke = Kurdistan Republic of Mahabad | Tekijä = Kjeillen, Tore| Selite = | Julkaisu = Look Lex | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 20.1.2013 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Irakin Kurdistan on autonominen alue maan pohjoisosassa. Se koostuu kolmesta kuvernoraatista [[Erbil]], [[Sulaymaniyah]] ja [[Duhok]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.usbusinessiraq.com/regions/iraqi-kurdistan/ | Nimeke = Iraqi Kurdistan | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = US Business Council in Iraq | Viitattu = 20.1.2013 | Kieli = }} {{404}}</ref> Se on vuoristoista aluetta. Vuoret ovat keskimäärin 2&nbsp;400 metriä korkeita, mutta korkeimmat huiput kohoavat yli kolmeen kilometriin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.krg.org/a/d.aspx?r=140&l=12&s=03010300&a=18656&s=010000 | Nimeke = Kurdistan's geography and climate | Ajankohta = | Julkaisu = Kurdistan Regional Government | Viitattu = 20.1.2013 | Kieli = }}</ref>

Kurditasavallan aikana unelmat kurdivaltiosta olivat levinneet Iranista myös Irakin kurdien keskuuteen, mikä synnytti vastarintaliikkeitä myös Irakiin. Irakin kurdien asema on ollut erittäin huono. Kurdit ovat usein kapinoineet, mikä on puolestaan aiheuttanut kansaan kohdistuvaa massiivista vainoa ja laajoja sortotoimia. Toisaalta kurdien sisäiset aseelliset kiistat ovat ajaneet heidät joskus liittoutumaan Irakin hallituksen kanssa. Vuoden 1974 kurdikapina johtui siitä, että Irakin hallitus jätti tulevasta kurdien itsehallinotalueestaitsehallintoalueesta pois tärkeät öljyalueet, muun muassa Kirkukin[[Kirkuk]]in seudun. Yhdysvallat ja shaahin Iran tukivat [[Mustafa Barzani]]n [[KDPKurdistanin demokraattinen puolue|KDP:nKurdistanin demokraattisen puolueen]] (KDP) kapinaa, joka kuitenkin loppui pian. Tämä johti 1970-luvulla laajoihin kurdien vainoihin, joihin liittyi kylien hävittämisiä, väestön pakkosiirtoja ja kurdialueen arabisoimista. Kahdeksanvuotisessa [[Irakin–Iranin sota|Irakin–Iranin sodassa]] (22.9.1980 – 20.8.1988) kumpikin hallitus rohkaisi kurdien itsenäisyystoiveita vastapuolen alueella. Kuitenkin esimerkiksi [[Jalal Talabanin kurdipuolueTalabani]]n [[PUKKurdistanin isänmaallinen liitto]] (engl. lyhenne PUK) sopi kiistat vuonna 1983 Irakin hallituksen kanssa. Mutta vuonna 1987 PUK asettui Iranin puolelle. Irakin vastaveto tähän oli armoton [[al Anfal-kampanja|al Anfal]] -puhdistuskampanja, joka ajoi kurdeja pakolaisiksi ja valvottuihin pakolaisleireihin. Kaasuhyökkäyksessä [[Halabdja]]n eli Halabd[z]an kaupunkiin [[Halabjan kaasuhyökkäys|5&nbsp;000 ihmistä kuoli kerralla]].

Irakilainen oikeusistuin tuomitsi vuonna 2007 [[Kemikaali-Ali]]ksiAliksi kutsutun [[Ali Hasan al-MajidinMajid]]in, Irakin entisen puolustusministerin [[Sultan Hashim Ahmad]]in ja entisen armeijan komentajan [[Hussein Rashid al-Tikriti]]n [[hirttäminen|hirtettäviksi]] liittyen [[Al-Anfal-kampanja]]an, jossa vuoteen 1988 mennessä Irakin armeija oli tuhonnut 4&nbsp;000 kurdikylää, arvioiden mukaan 180&nbsp;000 ihmistä tapettu ja 1,5 miljoonaa karkoitettu.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/irakin_kemikaali-alille_hirttotuomio/5791487 | Nimeke = Irakin Kemikaali-Alille hirttotuomio | Julkaisija = Yle Uutiset | Ajankohta = 24.6.2007 | Viitattu = 24.6.2007 }}</ref><ref>David McDowall, ''A Modern History of the Kurds'', 504 pp., I.B. Tauris, 2004, ISBN 1-85043-416-6, pp. 359</ref><ref>William Ochsenwald & Sydney N. Fisher, ''The Middle East: A History'', 768 pp., McGraw Hill, 2004, ISBN 0-07-244233-6, pg 659</ref>

Pohjois-Irakin kurdit onnistuivat vastoinkäymisitävastoinkäymisistä huolimatta jo Saddamin[[Saddam Hussein]]in aikana perustamaan itsehallinnon. [[Irakin Kurdistan]]illa on oma parlamentti, poliisilaitos ja käytännössä myös oma armeija [[peshmerga]]-miliisijoukkojen muodossa. Alueella on pidetty monipuoluevaalit ja ihmisoikeustilanne on selvästi parempi kuin muualla Irakissa. Irakin Kurdistanin valtapuolueita ovat [[Jalal Talabani]]n johtama [[Kurdistanin isänmaallinen liitto]] (engl. lyhenne PUK) ja [[Masud BarzaninBarzani]]n johtama [[Kurdistanin demokraattinen puolue]] (KDP).

Yhdysvaltain kaadettua [[Saddam Hussein]]in hallinnon on Irakin Kurdistanin asema entisestään vahvistunut. Alue on pääosin välttynyt muualla Irakissa vallitsevalta väkivallalta, ja kurdien edustus Irakin uudessa hallinnossa on vahva, muun muassa entinen presidentti [[Jalal Talabani]] on(s. 12.11.1933, k. 3.10.2017) oli kurdi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://global.britannica.com/biography/Jalal-Talabani | Nimeke = Jalal Talabani | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Encyclopaedia Britannica | Viitattu = 6.2.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref> Kurdit ovat vaatineet itsehallintoalueen laajentamista niin, että siihen liitettäisiin [[Kirkuk]]in provinssi, jossa on merkittäviä öljyvaroja.

PKK:n johtaja [[Abdullah Öcalan]] vangittiin ja tuomittiin kuolemaan vuonna 1999. Tuomio muutettiin elinkautiseksi Turkin luopuessa kuolemantuomiosta, ja Öcalan elää edelleen [[Imrali]]n vankilasaarella lähellä [[Mudanya]]n kaupunkia. Öcalan on tällä hetkellä myyttinen hahmo monille kurdeille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/4543283.stm | Nimeke =Profile: Abdullah Ocalan | Ajankohta =2005 | Julkaisija =BBC | Viitattu =20.1.2013 | Kieli = }}</ref> [[EU|Euroopan Unioni]] ja [[Yhdysvallat]] ovat luokitellutluokitelleet PKK:n terroristijärjestöksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.co.uk/news/world-europe-21093550 | Nimeke = 'Two detained' over Kurdish PKK activists' Paris deaths | Ajankohta =18.1.2013 | Julkaisija = BBC | Viitattu =20.1.2013 | Kieli = }}</ref> [[Turkki|Turkin]] monista yrityksistä huolimatta [[Yhdistyneet kansakunnat]], [[Kiina]], [[Venäjä]], [[Intia]] ja [[Sveitsi]] ovat kieltäytyneet luokittelemaan [[PKK]]:n terroristijärjestöksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.turkishny.com/headline-news/2/34389-rus-aydn-pkk-teror-orgutu-ckmaza-girdi#.VrXGC1lr2_p | Nimeke = Rus Aydın: PKK Terör Örgütü Çıkmaza Girdi | Tekijä = | Ajankohta = 14.7.2010 | Julkaisu = Turkishny | Viitattu = 6.2.2016 | Kieli = {{tr}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20070929131855/http://tagblatt.ch/index.php?artikelxml=jsp&artikel_id=1245738&ressort=tagblattheute/schlagzeilen | Nimeke = www.tagblatt.ch&nbsp;–&nbsp;Schlagzeilen | Tekijä = | Ajankohta = 29.9.2007 | Julkaisu = St.Galler Tagblatt AG | Viitattu = 6.2.2016 | Kieli = {{de}} }}</ref><ref name="UN">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.un.org/sc/suborg/sites/www.un.org.sc.suborg/files/1267.htm | Nimeke = The List established and maintained by the 2253/1267/1989 Committee | Tekijä = | Ajankohta = 15.1.2016 | Julkaisu = UN.org | Viitattu = 6.2.2016 }}</ref>

Vaikka PKK on julistanut lopettaneensa sodankäynnin, [[Turkin armeija]]n väkivaltaiset iskut, pidätykset ja ihmisoikeusrikkomukset ovat jatkuneet.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.al-monitor.com/pulse/originals/2015/08/turkey-syria-iraq-pkk-peace-process-who-killed-kurds.html | Nimeke = Who killed Turkey-PKK peace process? | Tekijä = Akyol, Mustafa | Ajankohta = 4.8.2015 | Julkaisu = Al Monitor | Viitattu = 6.2.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref> Joidenkin mukaan sota oli väistämätön seuraus tukahduttavasta ilmapiiristä, murhista ja pidätettyjen kiduttamisesta ja yrityksistä sulauttaa kurdit valtaväestöön. Toisten mielestä taas sota oli väistämätön seuraus alueitten välisistä taloudellisista ja sosiaalisista eroista sekä terrorismista. Turkki ei edelleen tunnusta kurdeja,; Turkin perustuslain 66. artiklan mukaan Turkin kansalaiset ovat turkkilaisia.

Syyrian kurdit ovat pienempi väestöryhmä kuin vastaava Turkissa. Syyrian kurdien määrä noin 2–3,5 miljoona, ehkä enemmänkin. He asuvat Pohjois-Syyriassa, heidän suosimiaan kaupunkeja ovat [[Kobane]], [[Afrin]], [[Qamishlo]], [[Derik]], [[Tirbe Sibi]] ja [[Hasake]]. Monilla ei ole edes maan kansalaisuutta. Vuonna 2010 kurdit ottivat yhteen turvallisuuspoliisin kanssa, ja heitä syytettiin veljeilystä terroristijärjestöksi luokitellun PKK:n kanssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/place/Syria-Year-In-Review-2010 | Nimeke = Syria in 2010 | Tekijä = Lawson, Fred | Ajankohta = | Julkaisu = Encyclopedia Britannica | Viitattu = 6.2.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref> [[Syyrian sisällissota|Syyrian sisällissodan]] aikana 2012 Syyrian kurdit alkoivat valmistautua vaatimaan omaa autonomista aluetta. Turkin kurdijärjestöt Masoud Barzanin johdolla tukivat heidän pyrkimyksiään.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nytimes.com/2012/09/29/world/middleeast/kurds-to-pursue-more-autonomy-in-a-fallen-syria.html?ref=kurds | Nimeke = Kurds Prepare to Pursue More Autonomy in a Fallen Syria | Tekijä = Arango, Tim | Ajankohta = 28.9.2012 | Julkaisu = New York Times | Viitattu = 20.1.2013 | Kieli = {{en}} }}</ref> Kurdit ovat osallistuneet [[Syyrian sisällissotaansisällissota]]an (26.1.2011–) taistelemalla äärijärjestö [[ISIS]]:iä ({{k-en|the Islamic State}} (IS), {{k-ar|الدولة الاسلامية‎}}, ''ad-daula al-islāmiyya'', ”Islamilainen valtio”) vastaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.thecairoreview.com/tahrir-forum/the-rise-of-isis-a-golden-opportunity-for-iraqs-kurds/ | Nimeke = The Rise of ISIS, a Golden Opportunity for Iraq’s Kurds | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Cairo Review | Ajankohta = 27.7.2014| Julkaisupaikka =aucegypt.edu | Viitattu = 20.11.2016 | Kieli = }}</ref>