Ero sivun ”Hailuoto” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Elinkeinoja koskevaa tietoa.
Rivi 37:
Hailuodon synty ja historia liittyy läheisesti [[maankohoaminen|maankohoamiseen]], joka on noin yhdeksän millimetriä vuodessa. Yli 15 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella olevat alueet olivat kuivana maana jo [[325 eaa]]. Alueeseen kuuluivat [[Hyypänmäki]], Harju ja Isomäki, eli se oli kooltaan noin kaksi neliökilometriä. Vuoteen [[850]] mennessä maata oli paljastunut jo noin 30 neliökilometriä.<ref name="Finlandia8">{{kirjaviite | Tekijä=Kalevi Rikkinen, Hannes Sihvo, Matti Eskola, Allan Tiitta |Nimeke=Finlandia, Otavan iso maammekirja 8|Julkaisupaikka=Keuruu| Julkaisija=Kustanneyhtiö Otava|Vuosi=1986|Tunniste=ISBN 951-1-09142-5}}</ref>
 
Hailuodon vakinainen asuttaminen alkoi ilmeisesti [[1100-luku|1100-luvulla]]. Asukkaita tuli monelta suunnalta, etenkin [[karjalaiset|Karjalasta]]. [[Ruotsalaiset]], jotka kilpailivat kalavesistä, antoivat saarelle nimen Karlö''Karelö'' eli(joka Karelömuuntui ''Karlö''), Karjalan tai karjalaisten saari. Myös Hailuoto-nimi lienee yhdistävissä karjalaiseen kalastusnautintaan, se oli haili- eli [[silakka]][[Luoto (täsmennyssivu)|luoto]]. Hailuoto kuului aluksi Saloisten suurpitäjään, mistä se erkani itsenäiseksi [[Kirkkopitäjä|seurakunnaksi]] [[1587]]. Vuosina [[1610]]–[[1620]] rakennettu kirkko oli pitkään Suomen vanhin käytössä oleva [[Hailuodon vanha kirkko|puukirkko]], kunnes se paloi [[1968]].<ref name="Finlandia8" /> [[Hailuodon kirkko|Nykyinen kirkko]] valmistunut vuonna [[1972]]. Hailuodon pappilan tulipalossa [[2. elokuuta]] [[1901]] tuhoutui seurakunnan arkisto lähes kokonaan.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=|Nimeke=Hailuodon seurakunta Hiski-tietokannassa|Ajankohta=|Osoite=http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=51&TYPE=HTML&LANG=FI|Julkaisija= |Luettu=22.9.2014}}</ref>
 
[[Isoviha|Isonvihan]] (1713–1721) aikaan 200 [[Venäjän keisarikunta|venäläistä]] [[kasakka]]a tappoi Hailuodossa noin 800 ihmistä kirveellä [[29. syyskuuta]] [[1714]]. Suuri osa uhreista oli saarelta suojaa hakeneita, sillä Hailuodon asukasluku oli tuohon aikaan alle 300 henkilöä. Yhden yön aikana tehty veriteko oli isonvihan suurin.<ref name="kaleva_20150815" />