Ero sivun ”Atari ST” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
luettelot laitetaan yleisen käytännön nojalla artikkelin loppuun |
→Ääniominaisuudet: tarkennus: kaikki musaplayerit eivät tiputa frekvenssejä, tällainen ratkaisu opittiin koodaamaan jossain vaiheessa, mutta tällöin menetetään prosessoriaikaa |
||
Rivi 41:
ST:ssä oli ensimmäinen kotitietokoneeseen integroitu [[MIDI]]-tuki. Sisäänrakennettu MIDI menestyi musiikkiohjelmistojen ja -soitinten käyttäjien keskuudessa. Sitä käyttivät konserteissa artistit kuten Madonna, [[Tangerine Dream]] sekä Fatboy Slim.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.atarimagazines.com/startv3n3/tangerinedream.html | nimeke = Making Tracks With MIDI - A Profile of Tangerine Dream | tekijä = Naman, Mard | julkaisu = STart | julkaistu = lokakuu 1988 | viitattu = 20.5.2017}}</ref> Tällöin ST:tä käytettiin ohjaamaan ulkoisia syntetisaattoreita tai muita midi-yhteensopivia äänilaitteita.
Koneen varsinainen äänipiiri oli Yamahan YM2149, joka oli lisensioitu versio General Instrumentsin piiristä [[AY-3-8910]]. Alun perin ST:seen oli suunniteltu uutta äänipiiriä, mutta kiireellisen aikataulun myötä päädyttiin käyttämään samaa äänipiiriä, joka oli jo monissa [[bittisyys|8-bittisen]] sukupolven tietokoneissa. Vaikka kyseessä on vain kanttiaaltoa ja kohinaa generoiva PSG-äänipiiri, voi sen kautta toistaa ohjelmallisin tempuin [[PCM|digitoitua ääntä]], mikä kuitenkin kuluttaa prosessoriaikaa. Etenkin pelien alkumusiikki toteutettiin joskus näin. Jotkut ohjelmat hyödyntävät myöhemmissä STe -malleissa lisänä ollutta DMA-äänipiiriä, joka toistaa nimenomaan digitoitua ääntä (8-bittistä, taajuus: 6,25, 12,50, 25,00 tai 50,00 kHz). Tuossa äänipiirissä on vain kaksi äänikanavaa (jotta saavutetaan stereoääni, vasen ja oikea), mutta ne yleensä jaetaan ohjelmallisin keinoin neljäksi tai kahdeksaksi
== Käyttöjärjestelmä ==
| |||