Ero sivun ”Jatkosota” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Välirauha: pilkku lisätty |
|||
Rivi 33:
{{Pääartikkeli|[[Välirauha]]}}
[[Talvisota|Talvisodan]] maaliskuussa 1940 päättänyt [[Moskovan rauha]], ns. [[välirauha]], ei ollut rauha sanan varsinaisessa merkityksessä. [[Eurooppa]] oli sodassa ja Suomikin pysyi poikkeustilassa. Rauhan aikana sotilaskouluttamatta jääneet 100 000 nostoväkeen kuuluvaa määrättiin astumaan palvelukseen ja heidän sotilaskoulutuksensa talvisodan loppuvaiheessa vähäiseksi havaitun reservin lisäämiseksi aloitettiin. Kanta-aliupseereiksi koulutustehtävää varten pyydettiin jäämään talvisodassa kunnostautuneita ryhmänjohtajia.
Suomi tähtäsi kansainvälisesti todettuun mahdolliseen enimmäismäärään väestöstä, mikä voitaisiin irrottaa muista tehtävistä armeijan palvelukseen eli 16 %:iin. Suomen tapauksessa tämän katsottiin riittävän vain koko itärajan operatiiviseen puolustamiseen. Kenraali [[Aksel Airo]] oli kirjoittanut aiheesta talvisodan jälkeen kirjan ''Kunnia - isänmaa'', jossa hän piti Suomen omia puolustusmahdollisuuksia pintapuolisesti vain numeroiden valossa tarkasteltuna lähes olemattomina. Ulkomaiden arviot Suomen puolustuskyvystä ennen talvisotaa perustuivat samoihin kriteereihin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Antti Leskinen, Antti Juutilainen| Nimeke = Jatkosodan Pikkujättiläinen | Vuosi = 2007| Luku = Maavoimien joukkojen perustaminen| Sivu = 77|Julkaisija = Wsoy| Tunniste =ISBN 978-951-0-28690-6 | Viitattu = 12.2.2016 }}</ref>
| |||