Tyrnävän kunta perusti vuonna 1916 oman kansakoulun, joka aluksi toimi [[Murron rukoushuone]]essa.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.pohjois-pohjanmaa.fi/file.php?3540|Nimike=Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015: Tyrnävä|Julkaisu=Pohjois-Pohjanmaa.fi|Tiedostomuoto=pdf|Viitattu=31.3.2017}}</ref> Kempeleen puolella asuvat murtolaiset tekivät keväällä 1916 esityksen Kempeleen kuntakokoukselle kunnan ottamisesta osaa kouluhankkeeseen. Anomustaan murtolaiset perustelivat sillä, että matka [[Ylikylä (Kempele)|Ylikylässä]] sijaitsevaan [[Ylikylän yhtenäiskoulu|kouluun]] oli kohtuuttoman pitkä ja vaivaalloinenvaivalloinen, varsinkin pienille lapsille ja sellaisille, joille ei ollut edesriittävän lämpimiä talvivaatteita. Kuntakokous suhtautui esitykseen kylmästi pitäen sitä "vajavaisena”vajavaisena ja kalliina"kalliina”.<ref name="Kouluhistoria"/> Vuonna 1920 Tyrnävän kunta osti omaa koulurakennusta varten J. Matilalta tontin Erukan metsäsarasta. Koulu aloitti toimintansa puolivalmiissa koulurakennuksestakoulurakennuksessa seuraavana vuonna.<ref name="Historia">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.tyrnava.fi/fi/Palvelut/Kasvatus-ja-opetuspalvelut/Perusopetus/Koulut/Murron-koulu/Koulun-historia|Nimike=Koulun historia|Julkaisija=Tyrnävän kunta|Viitattu=31.3.2017}}</ref> Ensimmäisinä kouluvuosina oppilamääräoppilasmäärä vaihteli 32 ja 50 välillä. VuosienKoulua mittaaon oppilasmääränlaajennettu kasvaessavuosien kouluamittaan onoppilasmäärän laajennettukasvaessa.
Nykyisin noin 350 oppilaan koulun rehtorina toimii Antti Yrttiaho. Koulussa opiskelee noin 350 oppilasta (lukuvuosi 2016–2017). Oppilaat käyvät luokkia 0–6. Uusi laajennusosa (kuvassa) otettiin käyttöön syksyllä 2005.<ref>{{Verkkoviite|Osoite = http://www.tyrnava.fi/fi/Palvelut/Kasvatus-ja-opetuspalvelut/Perusopetus/Koulut/Murron-koulu|Nimeke=Murron koulu|Julkaisija=Tyrnävän kunta|Viitattu=31.3.2017}}</ref>
