Ero sivun ”Syyttäjä” versioiden välillä

'''Syyttäjä''' on [[oikeuslaitos|oikeuslaitoksen]] viranomainenvirkamies, jonka tehtäviin kuuluu ajaa syytteitä [[rikos]]asioissa. Syyttäjäorganisaatio on kaksiportainen: [[kihlakunnansyyttäjä]]t ja [[valtakunnansyyttäjä]], joka johtaa syyttäjälaitosta. Valtakunnansyyttäjänvirastossa työskentelee myös [[valtionsyyttäjä|valtionsyyttäjiä]], jotka vastaavat syyttäjän tehtävistä vaativimmissa ja valtakunnallisissa rikosasioissa.

Syyteharkinnassa virallinen syyttäjä tekee poliisin tai muun esitutkintavirasnomaisen kokoaman esitutkintapöytäkirjan perusteella ratkaisun syytteen nostamisesta eli rikosasian viemisestä [[tuomioistuin]]käsittelyyn. Virallisella syyttäjällä on syytepakko; syyttäjän on virkavastuun uhalla nostettava syyte, jos rikoksesta ja tietyn henkilön syyllisyydestä on riittävä näyttö. Syytepakosta on myös erikseen säädettyjä poikkeuksia, joiden nojalla syyte voidaan jättää nostamatta seuraamusluontoisena toimenpiteistä luopumisena. Syyttäjän on toiminnassaan myös noudatettava tasapuolisuusvaatimusta, eli hänen on asiaa harkitessaan otettava huomioon sekä rikosepäilyä tukevia että sitä vastaan puhuvia seikkoja. Syytepakosta on myös erikseen säädettyjä poikkeuksia, joiden nojalla syyte voidaan jättää nostamatta seuraamusluontoisena toimenpiteistä luopumisena. Tämä tarkoittaa sitä, että syyttäjä tosinvaikka katsoo rikoksen tapahtuneen, mutta on olemassa anteeksiannettavia syitä (esim. epäillyn nuoruus, rikoksen vähäisyys, onnistunut sovittelu tai lieventävät asianhaarat) olla nostamatta syyte, eikä yleinen etu vaadi syytteen nostamista. Hänen tulee myös nimetä oikeudessa kuultaviksi sellaisetkin [[todistaja]]t, joiden [[esitutkinta|esitutkinnassa]] antama kertomus ei tue syytettä. Seuraamusluontoisen syyttämättäjättämisen saaneella on oikeus vaatia syytteen nostamista paikkakunnan alioikeudessa, mikäli hän ei katso syyllistyneensä rikokseen ja toivoo maineensa puhdistamista.

[[Asianomistaja]]lla, joka toivoo syytteen nostamista, on oikeus valittaakannella syyttämättäjättämispäätöksestä valtakunnansyyttäjänvirastoon. Tällöin joku ''valtionsyyttäjistä'' tutkii asiakirjat ja päättää syytteen nostamisesta. Valtionsyyttäjillä on oikeus ottaa myös omasta aloitteestaan yksittäinen tapaus hoidettavakseen. Kaikkein vaikeimmat tapaukset hoitaa valtakunnansyyttäjä. Mikäli valtionsyyttäjäkääntai eikäyttää päätäomaa nostaatoissijaista syytettä, voi asianomistaja nostaa itse syytteensyyteoikeuttaan, mutta joutuu samalla ottamaan riskin oikeuskulujenoikeudenkäyntikulujen maksamisestakorvaamisesta vastapuolelle, jos hän häviää jutun. JosKantelutilanteessa syyttäjäjoku nostaa''valtionsyyttäjistä'' syytteen,tutkii hänasiakirjat ajaaja viranpuolestapäättää myösuudelleen asianomistajiensyytteen korvausvaatimuksia,nostamisesta. jos nämä niin toivovat.