Ero sivun ”Manitoba” versioiden välillä

Maantieteellisesti Manitoba sijaitsee itä-länsi-suunnassa lähes Kanadan keskellä, keskipiste on muutaman kilometrin itään provinssin pääkaupungista Winnipegistä. Provinssin naapureita ovat idässä Ontario, pohjoisessa Nunavut ja [[Luoteisterritoriot]], lännessä Saskatchewan ja etelässä Yhdysvaltain osavaltiot [[Minnesota]] ja [[Pohjois-Dakota]]. Koillisessa provinssi rajautuu Hudsoninlahteen jossa sijaitsee [[Churchillin satama]].

 

Viimeisen jääkauden aikana suurta osaa Manitobasta peitti jäämassan patoama [[Agassiz-jääjärvi]] joka jääkauden väistyessä vapautti vesimassat jättäen jäljelle [[Red River Valley]] jokilaakson, ja alueelle muodostui noin 110&nbsp;000 järveä ja useita jokia.<ref name="plaques" /> Provinssissa sijaitseva Winnipegjärvi on kymmenenneksi suurin maailmassa,<ref name="Lake Facts" /> muut suuremmat järvet ovat Manitobajärvi ja [[Winnipegosisjärvi]], järvien yhteenlaskettu pinta-ala on 94&nbsp;241 neliökilometriä joka on 6,5 prosenttia provinssin pinta-alasta.<ref name="Land and freshwater area" /> Winnipegjärven itäpuoli on lähes koskematonta erämaata. Alueelle virtaa viereisestä Ontarion provinssista useita [[Kanadan kilpi|Kanadan kilveltä]] alkunsa saavia kirkasvetisiä jokia. Aluetta ovat käyttäneen lähes ainoastaan alkuperäisasukkaat perinteiseen kalastukseen ja metsästykseen sekä kokoontumispaikkoinaan tuhansien vuosien ajan. Alue onkin ehdolla [[Maailmanperintöluettelo|Unescon maailmanperintökohteeksi]].<ref name="Manidoo Abi" />

 

=== Suurimmat kaupungit ===

Manitoban asukasluvultaan kymmenen suurinta kaupunkia ja asukaskehitys vuosina 1996–2006.

 

{| style="text-align:right;"

=== Ilmasto ===

 

 

Manitoba sijaitsee keskellä Pohjois-Amerikan mannerta, josta johtuen siellä vallitsee erittäin vaihteleva ilmasto. Lämpötila ja sateen määrä on normaalisti etelässä lauhkeampi ja sateisempi kuin pohjoisessa, sekä sateen määrä on lännessä suurempi kuin idässä. Provinssi on kaukana mantereen molemmista vuorijonoista sekä valtameristä jotka tasoittasaisivat säänvaihteluita, Manitoban pinnanmuoto on myös erittän tasaista joten se on alttiina lukuisille sääilmiöille. Talvisin merkittävin tuulen suunta on luoteesta virtaava arktinen korkeapaine, joka yleisemmin tammi-helmikuussa tuo alueelle erittäin kylmää ilmaa pohjoisesta ja saa lämpötilan laskemaan usein alle –30&nbsp;°C. Normaalisti kesäkautena alueelle virtaa lämmintä ja kosteaa ilmaa etelästä. Tämän saa aikaan [[Bermuda]]n korkeapaine-alue joka työntää ilmamassoja [[Meksikonlahti|Meksikonlahdelta]].

Manitoban kaakkois-, itä- ja pohjoisosia peittävät [[Boreaalinen vyöhyke|boreaalisen vyöhykkeen]] metsät, [[muskeg]], [[Kanadan kilpi]] ja pohjoisessa Hudsoninlahden rannikolla [[tundra]]. Metsät kattavat kaikkiaan 263&nbsp;000 km² provinssissta, joka on noin 48 % maapintaalasta. Yleisimpiä puulajeja Manitobassa ovat [[banksinmänty]], [[amerikanpunamänty]], [[valkokuusi]], [[mustakuusi]], [[kanadanlehtikuusi]], [[amerikanhaapa]], [[palsamipoppeli]], [[paperikoivu]], [[Betula pumila|amerikanpensaskoivu]] ja pienempinä esiintyminä [[kanadantuija]].<ref name="Manitoba's Forests" /> Suurimmat koskemattomat boreaalisen vyöhykkeen metsät maailmassa sijaitsevat provinssin itäosissa, Winnipegjärven itäpuolella. Alue on erittäin harvaan asuttua, järven itäpuolella sijaitsee ainoastaan muutama [[intiaanireservaatti]] joihin ei johda kuin [[talvitie]]. Alueella ei myöskään ole kaivoksia, voimalinjoja eikä jokia ole padottu vesivoiman hyödyntämiseen. Provinssin etäläosat ovat pääasiassa preeriaa ja siellä tavataan myös Kanadassa uhanalaista [[Platanthera praeclara|orkideaa]].<ref name="Fringed-orchid" />

 

 

== Historia ==

 

[[Tiedosto:MedicineWheel.jpg|thumb|Medicine wheel [[Wyoming]]issa.]]

 

=== Intiaanikansat ===

=== Osaksi liittovaltiota ===

 

Paikallisten métisien joukossa oli jälleen kasvavaa eripuraa 1860-luvun puolenvälin tienoilla, kun paikallisväestö koki painostusta kasvavasta siirtolaisten virrasta johtuen ja he vastustivat Kanadan hallituksen maajakopolitiikkaa vastaan, joka ehdoitta jakoi maata siirtolaisille, samaan aikaan Yhdysvalloista muutti alueelle runsaasti siirtolaisia. Lopulta vuonna 1869 métisit nousivat [[Redjoen kapina|kapinaan]] [[Louis Riel]]in johdolla. Kapinoitsijat perustivat väliaikaishallituksen joka neuvotteli maanomistusehdoista ja paikallisten oikeuksista Kanadan hallituksen kanssa. Lopulta seuraavana vuonna osapuolet pääsivät sopimukseen ehdoista ja neuvotteluiden loppuasiakirja toimi pohjana [[Manitoba Act]] -laille, jossa määriteltiin uuden Manitoban provinssin ehdot ja oikeudet Kanadan liittovaltiossa.<ref name="Manitoba Act" /> Provinssi oli ensimmäinen Kanadan territorioista lohkottu provinssi. Manitoban alkuperäinen koko oli vain murto-osa nykyisestä. Provinssia kutsuttiinkin "postimerkkiprovinssiksi" pienen kokonsa ja nelikulmaisen muotonsa vuoksi. Kapinan aikana tapahtuneesta [[Thomas Scott]]in teloittamisesta johtuen väliaikaishallituksen jäseniä ei armahdettu toimistaan valtiota vastaan, vaan useat heistä pakenivat yhdysvaltoihin tai kauemmaksi länteen. Vuonna 1881 provinssiin liitettiin ympäröiviä alueita, mutta Manitoban ja Ontarion rajalla olevaa maakaistaletta vaativat molemmat provinssit. Vuonna 1889 Kanadan hallitus myönsi maakaistaleen Ontariolle. Nykyiset rajansa provinssi sai vuonna 1912.

 

 

==Hallinto==

Manitoba on provinssi, mikä tarkoittaa että sillä on laaja itsehallinto. Provinsseilla on ja oma verotus ja lainsäädäntö, sillä ne itse huolehtivat muun muassa järjestyksestä, paikallisesta infastruktuurista, luonnonvarojen käytöstä, koulutuksesta ja terveydenhuollosta. Provinsseilla on omat perustuslait, jotka eivät kuitenkaan saa olla ristiriidassa liittovaltion perustuslain kanssa. Sama pätee muuta lainsäädäntöä.<ref name="provinssit" />

 

}}

 

 

 

[[Luokka:Manitoba|*]]