Ero sivun ”Kampakeraaminen kulttuuri” versioiden välillä

→‎Kieli: vuodet lisätty
(→‎Kieli: milloin?)
(→‎Kieli: vuodet lisätty)
== Kieli ==
 
Yleisesti omaksutun käsityksen mukaan varhaisen tai viimeistään tyypillisen kampakeramiikan kulttuuri puhui suomalais-ugrilaista kieltä, joka levisi kulttuurin mukana.<ref name="Museovirasto" /> Tästä asiasta on vallinnut melko laaja tieteidenvälinen yksimielisyys 1980- ja 1990-luvuilla. Kielitieteilijä Petri Kallio onesitti kuitenkin äskettäinvuonna esittänyt2006, että suomalais-ugrilainen kantakieli olisi kampakeramiikkaa selvästi myöhäisempi ilmiö.<ref>Kallio, Petri 2006: Suomen kantakielten absoluuttista kronologiaa. - Virittäjä 1/2006. http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2006_2.pdf </ref> Fennougristi Jaakko Häkkinen onesitti äskettäin{{milloin?}}vuonna esittänyt2009 lisää perusteluja jotka tukevat Kallion näkemystä; Häkkisen mukaan kampakeraaminen kulttuuri on liian varhainen voidakseen liittyä uralilaisen kielen leviämiseen.<ref>Häkkinen, Jaakko 2009: Kantauralin ajoitus ja paikannus: perustelut puntarissa. – Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja 92. http://www.sgr.fi/susa/92/hakkinen.pdf </ref>
 
Myös arkeologian puolella on kritisoitu usein esiintynyttä käsitystä, jonka mukaan arkeologisia kulttuureita voi pitää kielialueiden tai etnisten ryhmien heijastumina <ref>esimerkiksi Trigger, Bruce 1994: Ethnicity - An Appropriate Concept for Archaeology? ''Fennoscandia archaeologica'' XI, s.100 - 103.</ref>. Toisaalta eräät arkeologit lähtevät yhä tulkinnoissaan siitä oletuksesta, että kielihistoriallisesti rekonstruoidut kielelliset virtaukset ovat olleet yhteydessä arkeologisesti havaittaviin väestö- ja kulttuurivirtauksiin.<ref>Ch.Carpelán kokoelmassa "Pohjan poluilla" s.250.</ref>
10 478

muokkausta