Ero sivun ”Nils-Aslak Valkeapää” versioiden välillä

 

Runoissaan ja kirjoissaan hän kirjoitti erityisesti saamelaisista, pohjoisesta luonnosta ja saamelaisten [[Myytti|myyteistä]] ja perinteestä. Kirjailijana Valkeapää aloitti vuonna 1971 suomenkielisellä [[Pamfletti|pamfletilla]] ''Terveisiä Lapista''. Teoksessa Valkeapää kuvasi saamelaisen kansanperinteen rikkautta ja otti esille saamelaisten aseman ja vaati heille oikeutta elää omilla ehdoillaan, säilyttää ja uudistaa kulttuuriaan. Hän vertasi koulujen asuntoloita hautausmaahan ja kuvasi niitä kaikkein tehokkaimmaksi laitokseksi saamelaisuuden hävittämisessä.<ref name="Kansallisbiografia">{{Kansallisbiografia|id = 4929|nimi = Valkeapää, Nils-Aslak (1943–2001).|tekijä = Lehtola, Veli-Pekka |vapaa=| Ajankohta = 30.7.2007}}</ref><ref name="Weilin + Göös">{{Kirjaviite | Nimeke=Suomalainen tietosanakirja 8, tamp–ö | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Weilin + Göös | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-35-4652-7}}</ref><ref name="Rovaniemen"/><ref name="Weilin + Göös"/><ref>Nyyssönen, Jukka: Saamelaisten kouluolot 1900-luvulla. Julkaisussa ''Saamelaisten kansanopetuksen ja koulunkäynnin historia Suomessa'' s. 75. Siirtolaisuusinstituutti 2014</ref><ref name="tahiti"/>

 

Valkeapään kirjalliseen tuotantoon kuuluu yhdeksän runokokoelmaa, joista kaikki on kirjoitettu [[pohjoissaame|pohjoissaameksi]]. Niistä vain kaksi teosta on suomennettu. Hänen tuotantonsa tuli tunnetummaksi siellä, missä lukijakunta on laajempi, eli Norjassa.<ref>Mattila, Hanna: ''Vaikko namat ja áiggit / riikkat ja vuogit molsásit / ieš ášši ii rievdda; Aika, nostalgia ja etninen identiteetti Nils-Aslak Valkeapään runokokoelmassa Ruoktu váimmus.'' Suomen kirjallisuuden pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto 2011, s. 10</ref>