Ero sivun ”Germaanit” versioiden välillä

GermaanitGermaanien elivätkantapopulaaatio eli alun perin Etelä-Skandinaviassa ja pohjoisessa Saksassa. [[Indoeurooppalainen kantakieli|Indo­eurooppalaisesta kantakielestä]] erottui vähitellen vuoteen 500 eaa. mennessä [[kanta­germaaninen kieli]], josta skandinavian kielet ja muut germaaniset kielet erkanivat ensimmäisellä vuosituhannella jaa.

Kieli syntyi yhtenäisen läntisen pohjoisen pronssikauden kulttuurin (arviolta 1700 eaa. – 600 eaa.) keskuudessa. Noin vuodesta 850 eaa. alkaen ilmasto viileni ja osa kansasta siirtyi nykyisten Saksan ja Alankomaiden alueelle. Näin germaaniheimot saivat alkunsa. [[Skandinavia]]an jääneistä germaaneista, saamelaisista ja suomesukuisista heimoista polveutuvat Skandinavian nykyiset asukkaat.

Käsite ”germaanit” ({{k-la|Germani}}) on peräisin [[Rooman valtakunta|roomalaisilta]], jotka [[Julius Caesar]]in ajoista lähtien kutsuivat [[Rein]]joen takana asuvia [[barbaari|barbaareja]] tällä nimellä. Roomalaisten tiedot germaaneista kokosi historioitsija [[Tacitus]] kirjaan [[Germania (kirja)|''Germania'']]. Monet näistä [[Keski-Eurooppa|Keski-Euroopan]] ja [[Itämeri|Itämeren]] piirin asukkaista puhuivat kieltä, jonka nykyinen kielitiede määrittelisi germaaniseksi. Germaanisten kielten oletetaan syntyneen Etelä-[[Skandinavia]]n ja Pohjois-[[Saksa]]n alueella pronssikauden tai varhaisen rautakauden kuluessa. Varmuutta tästä ei ole.

Muun muassa [[teutonit]] ja [[kimbrit]] yhdistyivät vuonna 113 eaa. Roomaa vastaan. Usein on otaksuttu, että nämä kaksi kansaa, heimoa tai vaeltavaa armeijaa olivat germaanisia. Asiasta ei kuitenkaan ole varmuutta, sillä ryhmät saattoivat olla myös [[keltit|kelttiläisiä]] tai ehkä todennäköisimmin sekoitus kelttiläisiä, germaanisia ja balttilaisia, ehkä muitakin väestöaineksia. Teutonit olivat lähteneet vaeltamaan noin 180 eaa., jolloin Makedonian kuningas oli pyytänyt heiltä apua kelttejä vastaan. Alkuperäinen määränpää jäi saavuttamatta, ja teutonien vaellus kääntyi kohti Roomaa. Mukaan liittyivät kimbrit. He voittivat roomalaisten armeijat useaan kertaan [[Alpit|Alppien]] seutuvilla aiheuttaen suuria tappioita roomalaisille, mutta voittonsa jälkeen heimot hajaantuivat ryöstelemään [[Gallia]]a ja [[Espanja]]a. Vasta jonkin ajan kuluttua kimbrit ja teutonit palasivat, mutta roomalaiset voittivat heidät [[Marius|Gaius Mariuksen]] johdolla [[Aquae Sextiaen taistelu|Aquae Sextiaen]] ja [[Vercellaen taistelu]]ssa vuosina 102 eaa. ja 101 eaa. Pohjois-Italiassa ja surmasivat lähes kaikki taisteluun osallistuneet kimbrit.