Ero sivun ”Damaskos” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 130.232.135.11 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän MiPe tekemään versioon. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 66:
== Maantiede ==
=== Sijainti ===
Damaskos sijaitsee paikalla, jossa [[Barada]]joki tuo vettä [[Anti-Libanon]]in vuorilta suurelle ja hedelmälliselle keidasalueelle. Tällä [[Ghouta]]-nimisellä alueella on ollut suostuisten olojen takia asutusta tuhansien vuosien ajan. Itse kaupunki sijaitsee [[Qassioun]]vuoren juurella Baradajoen yläpuolella noin 690 metrin korkeudella merenpinnasta. Damaskoksen vanhakaupunki muodostaa sen keskustan.<ref name="brit">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/place/Damascus | Nimeke = Damascus | Tekijä = Lois Chapman Houghton, Nasser O. Rabbat, John F. Devlin | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopædia Britannica | Viitattu = 27.10.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>
=== Ilmasto ===
Koska Damskos sijaitsee suhteellisen korkealla, sen talvet ovat kylmiä. Lyhyttä kevättä seuraa kuusi kuukautta kestävä kuiva ja kuuma kesä. Damaskoskessa sataa vain vähän ja keskimääräinen vuosittainen sadanta on vain noin 178 mm. Anti-Libanonilla sataa kaupunkialuetta runsaammin ja sieltä vettä saapuu Damaskokseen Baradajokea pitkin.<ref name="brit" />
{{Ilmastotaulukko
| Taulukko =
Rivi 168 ⟶ 167:
===Varhainen historia===
[[Tiedosto:The Jupiter temple in Damascus.jpg|240px|thumb|Jupiterin temppelin raunioita.]]
Damaskoksen alkuperästä tiedetään suhteellisen vähän, sillä kaupungissa on tehty verrattain vähän arkeologisia kaivauksia.<ref name="CMENA" /> Kaupungin ulkopuolella [[Tell Ramad]]issa tehdyissä kaivauksissa on löydetty merkkejä alueen asuttamisesta 8 000-10 000 vuotta [[eaa.]]
[[Aleksanteri Suuri|Aleksanteri Suuren]] armeijat valloittivat kaupungin vuonna 332 ilman suurempaa taistelua. Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen kaupunki kuului [[Seleukidit|Seleukidien]] maihin ja raja-alueena he kiistelivät sen omistuksesta Egyptiä hallinneiden [[Ptolemaiosten hallitsijasuku|Ptolemaiosten]] kanssa. [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnan]] osaksi kaupunki päätyi vuonna 64 eaa. Roomalaiskausi jätti jälkeensä edelleen olemassa olevaa arkkitehtuuria ja kaupunkisuunnittelua. [[Juppiter|Jupiter]]in temppelin rauniot ovat edelleen [[Umaijadi-moskeija]]n lähistöllä. Roomalaiset rakensivat kaupungin ympärille myös muurin, jossa oli seitsemän alun perin [[Plejadit (mytologia)|Plejadien]] mukaan nimettyä porttia. [[Uusi testamentti|Uudessa testamentissa]] olevassa tarinassa [[Paavali]]n kääntymisestä kristinuskoon mainitaan [[Damaskoksen suora katu]], joka yhdistää edelleen ''Bab Sharqin'' eli itäisen portin ''Bab al-Jabieh''-porttiin. Damaskos olikin tärkeä kristinuskon varhainen keskus. Damaskoksen piispasta tulikin tärkein kirkollinen asema heti [[Antiokia]]n patriarkan jälkeen. Kun kristinuskosta tuli Rooman valtionuskonto, pakanallisuus kiellettiin kaupungissa ja vanha Jupiterin temppeli muutettiin [[Johannes Kastaja]]lle omistetuksi katedraaliksi. [[Bysantin valtakunta|Bysantin]] eli Itä-Rooman valtakaudella elämä kaupungissa säilyi paljolti entisellään.<ref name="CMENA" />
===Muslimivalta===
[[Tiedosto:Omayyad mosque.jpg|thumb|
Maaliskuun puolivälissä vuonna 635 kaupungin piiritti suuri [[muslimi]]armeija. Muslimeilla ei ollut kokemusta piirittämisestä ja piirityksen kestettyä viisi kuukautta se kukistui vain kun kaupungin piispa neuvotteli salaa arabien kanssa ja auttoi nämä ylittämään muurit ja avaamaan kaupungin portit. Koska varsinaista taistelua ei syntynyt kaupunkia ei ryöstetty tai tuhottu. Vuonna 661 [[Umaijadit|Umaijadien dynastian]] [[Muawija I]]:tä tuli viides [[kalifi]]. Muawija I teki Damaskoksesta valtakunnan pääkaupungin. Hän ja häntä seuranneet kalifit rakennuttivat kaupunkiin palatseja ja moskeijoita. Umaijadi-moskeija rakennettiin vuosien 705 ja 715 välillä ja kaupungista tuli [[islam]]in neljänneksi pyhin paikka. Umaijadien loppu tuli vuonna 750, kun [[Abbasidit]] valloittivat Damaskoksen ja tappoivat kalifin. Abbasidit tuhosivat suuren osan Umaijadien rakentamista rakennuksista ja siirsivät pääkaupungin [[Bagdad]]iin. Damaskos alkoi menettää väestöään ja merkitystään tulevien vuosien aikana. [[Šiialaisuus|Šiialaiset]] [[Fatimidit]] valloittivat kaupungin vuonna 969. Fatimidien jälkeen kaupunkia hallitsivat turkkilaiset [[Seldžukit]], vaikkakin paikallisten hallitsijoiden asema oli varsin autonominen.<ref name="CMENA" />
Rivi 185 ⟶ 184:
Itsenäisyyden saavuttamisen jälkeen Damaskos on kasvanut huomattavasti maaseutuväestön muuttaessa kaupunkiin. Kasvuun vaikuttivat myös [[palestiinalaiset]] pakolaiset, joille perustettiin pakolaisleirejä kaupungin lähistölle. Suurin näistä on [[Jarmukin pakolaisleiri]], jossa asui enimmillään 200 000 henkilöä. 1980-luvulla se houkutteli myös halvempia asuntoja etsineitä syyrialaisia asukkaita. Nykyinen kaupunki mukailee paljolti Ranskan valtakaudella luotua kaupunkisuunnitelmaa, jota on uudistettu 1960-luvulla. Leveiden katujen rinnalle rakennettiin betoniasuintaloja. Hallinnon rakennukset ovat keskittyneet vanhasta kaupungista länteen [[Marjahin aukio]]n ympärille ja useisiin kortteleihin [[Salhiyyah]]in länsipuolella. Kaupungin kasvaessa monet kaupungin alkuperäisistä puutarhoista muutettiin asuinalueiksi ja kaupungin kasvaessa se on niellyt itseensä maanviljelijöiden kyliä sen ympärillä.<ref name="CMENA" />
==Talous==
Vltion toiminta ojn Damaskoksen suurin taloudellinen osatekijä. Kaupungissa toimii suuri joukko valtion virastoja, sekä armeijan ja salaisen palvelun tukikohtia. Kaupunki on ollut perinteisesti tunnettu tekstiiliteollisuudestaan, mutta sen kasvun myötä on syntynyt myös muita teollisuuden aloja. Koko suurempi teollisuus on valtio-omisteista. Syyrian ensimmäinen [[Damaskoksen pörssi|pörssi]] avatiin Damaskoksessa vuonna 2009.<ref name="brit" /> Erillaisia taloudellisia ongelmia on aiheutunut pakotteista, joita Syyrialle on asetettu Syyrian sisällissodan johdosta.<ref name="nyt1">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.nytimes.com/2016/11/22/world/middleeast/damascus-diary-syria-war.html | Nimeke = Damascus Diary: A Syrian City Filled With Life, and Hints of Brutal Death | Tekijä = Anne Barnard | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = The New York Times | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 27.10.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>
== Väestö ==
Rivi 203 ⟶ 205:
=== Muu kaupunki ===
* '''Syyrian kansallismuseossa''' on merkittävä kokoelma arkeologisia löytöjä eri puolilta maata. Esillä on löytöjä muun muassa [[Palmyra]]sta ja [[Mari (kaupunki)|Marista]].
[[Tiedosto:Damascus citadel001.jpg|thumb
== Liikenne ==
[[Tiedosto:Damascus-Hejaz station.jpg|thumb|
Damaskoksesta lähtee maanteitä kaikkiin ilmansuuntiin ja ne yhdistävät kaupungin esimerkiksi [[Beirut]]iin, [amman]]iin, [[Aleppo]]on ja [[Bagdad]]iin. Itse kaupungissa suurin osa liikenteestä on moottoriliikennettä. [[Taksi]]t kuljettvat matkustajia kaupungin eri osiin ja myös muualle Syyriaan. Taksiliikennettä tukevat pikkubussit. Yksityisautoilun lisääntyminen etenkin 1980-luvulta lähtien on aiheuttanut suuria ongelmia liikenteen ruuhktautumisen anssa. Ruuhkia on yritetty helpottaa rakentamalla moottoriteiden verkko kaupungin ympärille, joka yhdistää Damaskoksen sen satelliittikaupunkeihin.<ref name="brit" />
Rautatie pohjoiseen kohti [[Homs]]in kaupunkia yhdistää Damaskoksen man rautatieverkkoon.<ref name="brit" />
[[Damaskoksen kansainvälinen lentoasema]] sijaitsee noin 30 kilometrn päässä kaupungista itään. Lentoasemaa käyttävät useat eri lentoyhtiöt ja lentoja lähtee suurimpiin paikallisiin kohteisiin Syyriassa ja ulkomaille.<ref name="brit" />
== Kuuluisia damaskolaisia ==
|