Ero sivun ”Bastilji” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus 16746548, jonka teki 82.116.249.75 (keskustelu) |
p typo, fix |
||
Rivi 11:
La bastille Saint-Antoine eli Bastilji rakennettiin 1370–1382 suojaamaan Pariisia englantilaisia vastaan<ref name="isotieto" />. [[Satavuotinen sota]] oli alkanut 1337, niinpä linnasta rakennettiin todellinen puolustuslinna ja [[arsenaali|asevarasto]] suojaamaan kaupungin tuolloin haavoittuvaista itäpuolta. Erityistä suojausta tarvittiin kaupungin ympärysmuurissa olleelle portille nimeltään Saint-Antoine. Tuolloin vallinneen tyylin mukaisesti linna varustettiin neljällä tornilla, mutta tornien määrä nostettiin myöhemmin kahdeksaksi. Juuri tätä linnan nimi ''bastille'' tarkoittaakin (''bastilji'' ’tornilla varustettu linna’)<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Tietosanakirja | Nimeke = Bastilji| Vuosi =1987 | Luku = I (A-C)| Sivu = 156| Selite = | Julkaisupaikka = Jyväskylä| Julkaisija = Gummerus| Tunniste = | Viitattu = 7.4.2012}}</ref>.
Linnan mitat olivat seuraavat: pituus 66 metriä, leveys 34 metriä ja korkeus 24 metriä tornien tasolla. Sitä kiersi 25 metriä leveä ja kahdeksan metriä syvä vallihauta, jonka vesi saatiin [[Seine]]joesta. Linnaan käytiin Saint-Antoine-kadulta, josta oli pääsy esipihalle, jossa sijaitsi myymälöitä ja sotilaskasarmi. Samaan aikaan rakennettiin [[
[[Tiedosto:Sauveur-Le-Comte-Blocus-de-.jpg|thumb|left|Bastilijin ja Seinejoen maisema [[Fronde]]-kapinan aikoihin 1649. Maalaus:Sauveur Le Conte.]]
Rivi 28:
Tuolloin pääosa Bastiljin vangeista ei muodostunut kansanmiehistä, vaan selleissä lojui mielivallan uhreja, joiden ainoa rikos saattoi olla nimeltään vastenmielisyys yksinvaltiaalle ja muille vallanpitäjille. Tämä teki linnoituksesta kansan silmissä sortovaltiuden tunnuskuvan.<ref name="isotieto" />
<!---ref kpl alusta tänne asti--->Ajatusta vahvisti se tosiasia, että kuninkaan kansliassa oli runsaasti ns. ''Lettre de cachet'' -kirjeitä, jotka olivat kuninkaan valmiiksi allekirjoittamia ja sinetöimiä vangitsemismääräyksiä ilman oikeuden tuomiota; niiden tyhjille riveille saattoi kirjoittaa vastaanottajaksi asianomaisen vankilan komendantin
===Tavalliseksi tutkintovankilaksi===
1780-luvun lopussa, noin vuosi ennen linnan tuhoa, Bastiljin luonne muuttui: herrasmiesvankien määrä alkoi tasaisesti vähetä ja tyhjenevään linnaan tuotiin tilalle aivan tavallisia rikollisia, mutta ei paljon heitäkään. Näistäkin pääosa oli tutkintovankeja; loput olivat mielisairaita<!---vanhahtava, kaunokirjallinen ilmaisu. mielisairaita?--->, joita pidettiin liian vaarallisina säilytettäviksi muualla. Tutkintovangeille maksettiin päivärahaa kaksi ja puoli livreä, mikä vastasi suunnilleen [[seppä|sepän tasoisen ammattimiehen]] päiväpalkkaa. Vangeilla oli siis – vapauden menetystä lukuun ottamatta – varsin kohtuulliset oltavat.
Itse asiassa linna oli jo tuolloin saanut purkutuomion. Linnan komendantti, ritarillisesta luonteestaan kuuluisa markiisi Jourdan de Launay laati vain viikkoa ennen hyökkäystä viimeisen muistion siitä, kuinka vankilan lakkauttaminen, henkilökunnan ja sotilaiden uudelleen sijoittaminen sekä itse rakennusten purkaminen olisi
Purkutuomioon oli päädytty, sillä linnan ylläpito oli pelkkää tuhlausta: linnaa koskevien lainvoimaisten määräysten mukaan upseereja piti olla neljä ja kaikkien piti ehdottomasti olla Pyhän Ludvigin ritarikunnan ritareita
<!---Aatelisvankien aikana moinen oli ollut tarpeellista, mutta loppuaikoina kaikkea tätä pidettiin yllä enää vain muutaman vähäisistä rikoksista tuomitun tai turvasäilöön määrätyn vangin vuoksi. Hyökkäyksen aikana vankeina oli neljä vekselien väärennyksestä epäiltyä tutkintovankia, kaksi mielipuolta sekä törkeästä rikoksesta tuomittu vaarallinen sadisti, joka piti seuraavana päivänä vapautuksen jälkeen vangita uudelleen.--->
| |||