Ero sivun ”Palenque” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
PtG (keskustelu | muokkaukset) lähdettä |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Palenque Collage.jpg|thumb|280px|Palenquen raunioita]]
'''Palenque''' on [[mayat|maya-intiaanien]] sademetsään rakentama raunioitunut kaupunki ja arkeologisesti merkittävä alue [[Chiapas]]in osavaltiossa [[Meksiko]]ssa.
Alue ei ole parhaiten säilynyt maya-kaupunki tai yhtä suuri kuin esimerkiksi [[Tikal]], mutta useat alueelta tehdyistä arkkitehtonisista ja patsaslöydöistä on luokiteltu hienoimmiksi säilyneiksi esimerkeiksi maya-taiteesta. Palenque kuuluu [[Unesco]]n [[maailmanperintöluettelo]]on.
==Alueen nimi==
Rivi 15:
Palenquen ensimmäisenä kuninkaana mainitaan [[K’uk’ Bahlam I]], jonka hallintokausi alkoi vuonna 431. Palenque alkoi kehittyä alueelliseksi keskukseksi, mutta 500-luvun lopulla se kärsi pahoin sodassa itäisiä ja koillisia vanhempia kuningaskuntia vastaan.<ref name="mathews5"/>
Palenquen kuninkaaksi nousi vuonna 615 nuori [[K’inich Janaab’ Pakal]], joka hallitsi
Viimeinen hieroglyfimaininta Palenquesta on vuodelta 799, jolloin kuninkaaksi nousi [[Janaab Pakal III]]. Tuolloin kaupungin merkitys oli jo romahtanut. Virkaanastujaiset tallennettiin vain pieneen astiaan, kun aiemmin niistä oli kirjoitettu [[Kalkkikivi|kalkkikivisissä]] tableteissa.<ref name="mathews5"/>
Rivi 24:
Palenque on levittäytynyt laajalle alueelle. Arkeologisen alueen 1 780 hehtaarin alalta on löydetty 1 400 rakennusta, joista noin kymmenesosaa on tutkittu.<ref name="unesco"/> Alueen kaivaukset jatkuvat ja sademetsän kätköistä löytyy edelleen uusia rakennuksia ja arkeologisia löytöjä.
Kaupungin keskellä on palatsikompleksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.khanacademy.org/humanities/art-americas/early-cultures/maya/a/palenque-classic-period| Nimeke = Palenque (Classic Period)| Tekijä = Maya Jimenez| Julkaisija = Khan Academy| Viitattu = 9.7.2017 | Kieli = {{en}}}}</ref> Se on mayakaupungille poikkeuksellista, sillä kuninkaallisen palatsin sijaan yleensä temppeli oli kaupungin keskiössä. Palatsikompleksia alettiin rakentaa noin vuonna 721. Se on 10 metriä korkealla tasanteella ja kooltaan 91x73 metriä. Palatsissa asui kuninkaalliset, ja siellä majoittuivat myös aateliset, palvelijat ja
'''Templo de las inscripciones.''' B'aakalin hallitsija Pakaal (vuosina 615-683) on jäänyt historiaan Mesoamerikan luultavasti merkittävimpänä hallitsija. Hänen hautansa muinoin punaiseksi maalatun porraspyramidin sisällä on yksi Palenquen kuuluisimmista rakennuksista. Pyramidin huipulla olevan rakennelman seiniä koristavat Pakaalin uroteoista kertovat tekstit. Lattialaattaa nostamalla ja laskeutumalla jyrkkiä portaita alas kryptaan näkee kivikoristeessa kuvauksen hallitsijasta laskeutumassa alamaailmaan [[Popol Vuh]] -eepoksen sankariveljesten hahmossa ja voittavan alisen herrat kuolemattomuuden saavuttaakseen. Turistit eivät enää saa vierailla haudassa, mutta siitä on rakennettu kopio Mexico Cityn antropologiseen museoon.
'''Templo de la cruz, el Templo del sol''' ja '''el Templo de la cruz foliada'''. Kolmen askelpyramidin päällä sijaitsevat temppelit on kukin koristeltu sisältä maalauksin ja kaiverruksin. Temppeleiden katoille oli sijoitettu näyttävät kampakoristeet. Koristeet kuvaavat maya-mytologian luomakunnan puuta, mutta tutkimusmatkailijat tulkitsivat ne risteiksi.
'''Templo del león.''' 200 metrin päässä palatsista sijaitsevassa temppelissä on patsaan muodossa kuvattu mayojen pyhäksi eläimeksi jaguaariksi muuttunut kuningas istumassa valtaistuimellaan.
Rivi 34:
'''Templo del Conde.''' Varhainen tutkimusmatkailija Jean Frederic Waldeck asui tämän temppelin huipulla muutaman vuoden. Temppeli on nimetty Waldeckin mukaan, joka väitti olevansa kreivi.
'''Akvedukti.''' Otulum-joki on muutettu kiveämällä se suurilla kivilaatoilla alueen läpi ja palatsin vierestä sekä alta
'''Pallokenttä.''' Palenquessa tunnettiin jokin [[mesoamerikkalainen pallopeli|mesoamerikkalaisen pallopelin]] muodoista.
Rivi 45:
Meksiko on 1920-luvulta lähtien tutkinut Palenqueta melkein jatkuvasti. Kuuluisinta meksikolaista retkikuntaa veti [[Alberto Ruz Lhuillier]], joka johti kaivauksia 1949–1958. Hänen ryhmänsä kaivoi neljän vuoden ajan läpi kivikasan, joka oli ”Kaiverrusten temppelin” alla olevan pyramidin portaikossa. He läpäisivät sen 15. kesäkuuta 1952 ja löysivät koskemattoman haudan, Vaikka tutkijat eivät vielä tunnistaneet sitä kuninkaan haudaksi, myöhemmin todistettiin, että Ruz ja kumppanit löysivät K’inich Janaab’ Pakalin leposijan.<ref name="mathews3"/>
Palenquen kansallispuisto
==Hallitsijat==
Rivi 57:
*[[K’an Joy Chitam I]], 529–565<ref>Skidmore, s. 26.</ref>
*[[Ahkal Mo’ Nahb II]], 565–570<ref>Skidmore, s. 31.</ref>
*[[Kan Bahlam I]], 572–583<ref>Skidmore, s. 33.</ref>
*[[Yohl Ik’nal]] (nainen), 583–604<ref>Skidmore, s. 39.</ref>
*[[Ajen Yohl Mat]], 605–612<ref>Skidmore, s. 54.</ref>
| |||