Ero sivun ”Liechtenstein” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Gale lähteeksi
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 52:
== Maantiede ==
[[Tiedosto:Rhein Liechtenstein.png|thumb|vasen|235x235px|Reinin laaksoa Liechtensteinin ja Sveitsin rajalla.]]
Liechtensteinin ruhtinaskunta sijaitsee [[Alpit|Alppien]] vuoristossa [[Keski-Eurooppa|Keski-Euroopassa]] [[Sveitsi]]n ja [[Itävalta|Itävallan]] välissä. Maan pinta-ala on 160 neliökilometriä, ja se on Euroopan neljänneksi pienin itsenäinen valtio.<ref>Liechtenstein in Figures 2017, s. 4.</ref> Rajalinjaa maalla on Sveitsin kansssakanssa 41,2 kilometriä ja Itävallan kanssa 36,7 kilometriä.<ref>Liechtenstein in Figures 2017, s. 5.</ref> Liechtenstein ja [[Uzbekistan]] ovat maailman ainoat [[sisämaavaltio]]ista, joiden kaikki rajanaapuritkin ovat sisämaan valtioita.
 
Iso osa Liechtensteinista on yli 1&nbsp;800 metrin korkeudessa. Maan itäosa kuuluu Alppien keskivuoristoon kuuluvaan [[Rätikon]]vuoristoon ja korkein vuori on 2&nbsp;599 metrin korkuinen [[Grauspitz]]. Vuoristoalueella on kolme laaksoa, joiden vedet virtaavat lopulta [[Samina (joki)|Saminajokena]]. Liechtensteinin läntiisnläntisin osa kuuluu [[Rein]]in jokilaaksoon, joke levenee pohjoiseen päin mentäessä. Jokilaakso oli aikoinaan soinen, mutta 1930-luvulla rakennetun kuivatuskanavan ansiosta se on nykyään hyvää maanviljelyaluetta.<ref name="britannica">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/place/Liechtenstein| Nimeke = Liechtenstein| Julkaisu = Encyclopædia Britannica| Ajankohta = 2017| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopædia Britannica, Inc| Viitattu = 17.8.2017 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Liechtensteinin ilmasto on sen korkeuden huomioon ottaen melko lämmin, mikä johtuu pitkälti lämpimistä [[föhntuuli]]sta. Kylmintä on tammikuussa, jolloin pakkasta on keskimäärin &minus;4,5&nbsp;°C. Lämpimintä on heinäkuussa, jolloin lämpötila kohoaa keskimäärin 19,9&nbsp;°C.<ref name="gale" /> Vuotuinen [[sadanta]] vaihtelee 900&nbsp;–&nbsp;1&nbsp;200 millimetrin välillä, mutta vuoristoissa se voi nousta 1&nbsp;900 millimetriin.<ref>Liechtenstein in Figures 2017, s. 7.</ref>
Rivi 77:
Vuonna 1999 ruhtinaan ja parlamentin välit kiristyivät ruhtinaan väittäessä voivansa hajottaa parlamentin. Hän myös uhkasi lähtevänsä maanpakoon. Maassa äänestettiin uudesta perustuslaista maaliskuussa 2003 ja sen mennessä läpi ruhtinas Hans Adam II sai lähes yksinvaltiaan oikeudet. Nykyinen perustuslaki takaa ruhtinaalle muun muassa oikeuden hajottaa parlamentti, nimittää tuomarit ja [[Veto-oikeus|veto-oikeuden]] lakiesityksissä. Toisaalta perustuslakiin on myös kirjattu kohta, jossa taataan kansalle oikeus järjestää kansanäänestys monarkian lakkauttamisesta. Vuonna 2004 Hans Adam II luopui virallisista tehtävistään poikansa [[Alois (prinssi)|Aloisin]] hyväksi, mutta hän piti itsellään edelleen valtion päämiehen aseman.<ref name="gale" />
 
LiechtenstenilaistenLiechtensteinilaisten pankkien laaja [[veropetos]]järjestelmä tuli ilmi vuonna 2008. Liechtensteinin hallitus ryhtyi tämän jälkeen nopeisiin toimiin rauhoitellakseen sijoittajia ja muiden maiden johtajia. [[Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö|OECD]] poisti jo vuonna 2009 LiechtensteninLiechtensteinin [[veroparatiisi]]en ”mustalta listalta”, kun hallitus oli ottanut käyttöönsä läpinäkyvyys- ja uudistuspaketin.<ref name="britannica"/>
 
== Politiikka ==
Rivi 95:
 
=== Poliisivoimat ja maanpuolustus ===
Liechtensteinin perustuslaki kieltää säännölliset sotavoimat. Järjestystä pitää yllä kansallinen poliisilaitos.<ref name="CIA"/> Poliisilla on 87 poliisia ja 38 siviilityöntekijää. Poliisit ovat aseistettuja. Rikollisuus on Liechtensteinissa lähes olematonta. Maan vankilassa on vain muutamia, tai ei lainkaan vankeja. Yli kahden vuoden pituisen vankeustuomion saaneet siirretään Itävallan vastuulle. Liechtensteinin poliisivoimat toimivat kolmikantayhteistyössä Itävallan ja Sveitsin viranomaisten kanssa.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://web.archive.org/web/20060107214519/http://www.liechtenstein.li/en/pdf-fl-staat-aussenpolitik-finanzplatz-facts_and_figures_engl.pdf| nimeke = Liechtenstein – facts and figures| tekijä = | tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = | ajankohta = | julkaisupaikka = | julkaisija = Office for Foreign Affairs of Liechtenstein| viitattu = 17.2.2013| kieli = {{en}}}}</ref>
 
Liechtenstein noudattaa puolueettomuuspolitiikkaa ja on yksi harvoista maailman valtioista, jolla ei ole asevoimia. Asevoimat lakkautettiin [[Preussin–Itävallan sota|Preussin–Itävallan sodan]] jälkeen, jossa sillä oli 80 miehen vahvuinen armeija, joka tosin ei osallistunut taisteluihin. Viimeinen Liechtensteinin armeijaan kuulunut sotilas kuoli vuonna 1939 95-vuotiaana.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Beattie, David|Nimeke=Liechtenstein: A Modern History|Vuosi=2004|Luku=|Sivu=|Sivut=30|Selite=|Julkaisupaikka=|Julkaisija=I.B. Tauris|Tunniste=|Isbn=1-85043-459-X|Kieli={{en}}|www=|www-teksti=|Tiedostomuoto=|Viitattu=|Suomentaja=}}</ref> Vaikka maalla ei ole armeijaa, hätätilanteessa kaikki palvelukseen sopivat miehet 60 ikävuoteen saakka voidaan kutsua asepalvelukseen.<ref name="gale" />
Rivi 126:
Liechtenstein on kehittynyt 40 vuodessa maatalousvaltaisesta valtiosta yhdeksi maailman teollistuneimmista maista.<ref name="BGN">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.state.gov/outofdate/bgn/liechtenstein/183673.htm|Nimeke=Background Note|tekijä=|julkaisu=|Ajankohta=30.5.2011|Julkaisija=U.S. Department of State|Selite=arkistoitu|Viitattu=15.3.2015|kieli={{en}}}}</ref> Vuonna 2013 maan bruttokansantuotteesta 8 prosenttia tuli maataloudesta, 40 prosenttia teollisuudesta ja 52 prosenttia palveluista.<ref>Liechtenstein in Figures 2017, s. 19.</ref> Pienestä koostaan huolimatta sen on onnistunut kehittyä vauraaksi, teollistuneeksi vapaan markkinatalouden maaksi.<ref name="gale" />
 
LiechtensteninLiechtensteinin talouden erityispiirre on rajat ylittävä työmatkaliikenne, sillä maan työvoimasta 54 prosenttia (vuonna 2015) käy töissä Liechtensteinin ulkopuolelta.<ref>Liechtenstein in Figures 2017, s. 18.</ref> Tämä johtuu maan pienestä kooastakoosta ja vahvasta taloudesta, sillä vuonna 2015 maa työllisti yli 36&nbsp;700 henkilöä eli lähes maan asukaslukuvunasukasluvun verran ihmisiä.<ref>Liechtenstein in Figures 2017, s. 22.</ref> Ulkomaalaisista työntekijöistä 54,0 prosenttia tulee Sveitsistä ja 41,9 prosenttia Itävallasta.<ref>Liechtenstein in Figures 2017, s. 24.</ref> Vuonna 2015 palvelualoilla työskentekityöskenteli 60,9 prosenttia, teollisuudessa 38,4 prosenttia ja maataloudessa 0,8 prosenttia työvoimasta.<ref>Liechtenstein in Figures 2017, s. 23.</ref> [[Työttömyys]]aste vuonna 2015 oli 2,4 prosenttia.<ref>Liechtenstein in Figures 2017, s. 27.</ref>
 
Teollisuustuotanto on eurooppalaiseksi valtioksi Liechtensteinissa edelleen poikkeuksellisen keskeisessä asemassa. Suurin osa yrityksistä on pieniä alle 50 ihmistä työllistäviä, mutta monet Liechtensteinin pienen koon vuoksi monet yrityksistä keskittyy vientiin. Maa on muun muassa erikoistuneiden [[Hammaslääketiede|hammaslääketieteen]] laitteiden johtava tuottaja maailmassa.<ref name="gale" /> Muita Liechtensteinin tärkeitä teollisuudenhaaroja ovat [[konetekniikka]], sähkölaitteiden, liikennevälineiden osien ja ruokatuotteiden valmistus sekä rakennusteollisuus.<ref>Liechtenstein in Figures 2017, s. 32.</ref>
Rivi 142:
Liechtensteinin tieverkkoon kuuluu 130 kilometriä valtiollisia teitä ja noin 500 kilometriä paikallisia teitä.<ref name="figures38">Liechtenstein in Figures 2017, s. 38.</ref> Yhdeksän kilometriä pitkää rautatietä hallinnoi [[ÖBB|Itävallan valtionrautatiet]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.liechtenstein-business.li/leben-in-liechtenstein/wohnen/verkehr/| Nimeke = Verkehr| Julkaisija = Zentraler Unternehmensservice| Viitattu = 17.8.2017 | Kieli = {{de}}}}</ref> Rata yhdistää Itävallan [[Feldkirch]]in Sveitsin [[Buchs (kaupunki)|Buchsiin]], ja sen varrella on neljä asemaa.<ref name="figures38"/> Linja-autoverkosto on kattava ja edullinen. Maassa ei ole omia lentoasemia, lähimmät lentoasemat ovat [[Zürichin lentoasema|Zürichin-Kloten]] 115&nbsp;kilometrin ja [[St. Gallen-Alternheimin lentoasema|Altenrhein]] 50&nbsp;kilometrin päässä Sveitsin puolella sekä [[Friedrichshafenin lentoasema|Friedrichshafen]] 85&nbsp;kilometrin päässä Saksassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.liechtenstein.li/index.php?id=56&L=1 | Nimeke = FAQ Tourism | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = Regierung des Fürstentums Liechtenstein | Viitattu =15.5.2012 | Kieli = }}</ref>
 
Liechtenstein on hyvin autoistonutautoistunut maa, sillä siellä oli vuoden 2016 tilastojen mukaan 777 autoa tuhatta asukasta kohden.<ref name="figures38"/>
 
== Väestö ==
Rivi 149:
Vuoden 2015 väestönlaskennan mukaan 73,3 prosenttia liechtensteinilaisista on [[Katolinen kirkko|katolilaisia]] ja 6,3 prosenttia kuului [[Reformoidut kirkot|reformoituihin kirkkoihin]], 5,9 prosenttia oli [[islam]]inuskoisia, 2,4 prosenttia kuului muihin kristittyihin kirkkokuntiin ja 1,8 prosenttia muihin uskontoihin. Uskonnottomia oli 7,0 prosenttia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.llv.li/files/as/vz2015-erste-ergebnisse.pdf| Nimeke = Volkszählung 2015| Tiedostomuoto = pdf | Ajankohta = 12/2016|Julkaisija = Amt für Statistik| Viitattu = 16.8.2017 | Kieli = {{de}}}}</ref> [[Elinajanodote]] on maassa 81,5 vuotta. Lapsiluvun odote oli vuoden 2012 arvion mukaan 1,69 lasta naista kohden.<ref name="CIA"/> Virallinen kieli on [[Saksan kieli|saksa]], maassa puhutaan myös [[Alemannimurteet|alemannin]] murretta.<ref name="BGN"/>
 
Opiskelu valtion ylläpitämissä kouluissa on ilmaista. Niiden lisäksi on kaksi yksityiskoulua sekä erityiskoulu vammaisille lapsille. Korkea-asteen oppilaitoksia on kolme: [[Liechtensteinin yliopisto]], [[Liechtensteinin ruhtinaskunnan yksityinen yliopisto]] ja [[Liechtenstein-instituutti]]. Näistä yksityinen yliopisto keskittyy lääke- ja oikeustieteen jatko-opintoihin. Vuonna 1986 perustetussa Liechtenstein-instituutissa tutkitaan ja opetetaan valtion sisäisiin asioihin liittyviä aineita kuten kotimaan historiaa, talous- ja valtiotiedettä. Suuri osa liechtensteinilaisista nuorista hakeutuu kuitenkin opiskelemaan ulkomaille, etenkin Sveitsiin ja Saksaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.liechtenstein.li/index.php?id=9&L=1 | Nimeke = Education & Science | Julkaisija = Regierung des Fürstentums Liechtenstein| Viitattu =15.5.2012 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
== Kulttuuri ==