Ero sivun ”Honduras” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ehkä tää voi olla nyt kunnossa, noi vuosituhattavoitteet pitäisi kyllä jakaa osiin (tietoliikenne ei kuulu esimerkiksi väestöön)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 51:
'''Hondurasin tasavalta''' eli '''Honduras''' on noin 8,7 miljoonan asukkaan valtio [[Väli-Amerikka|Väli-Amerikassa]]. Sen rajanaapureita ovat [[Guatemala]], [[El Salvador]] ja [[Nicaragua]]. Hondurasilla on meriyhteys sekä [[Tyyni valtameri|Tyynelle valtamerelle]] että [[Karibianmeri|Karibianmerelle]]. Maan pääkaupunki on [[Tegucigalpa]]. Maan espanjankielinen nimi ''República de Honduras'' tarkoittaa ”Syvänteiden tasavaltaa”, mikä juontuu Karibianmeren syvänteistä maan itäpuolella<ref name="Iso">{{Kirjaviite | Tekijä = Jaakko Forsman ym. (toim.) | Nimeke = Iso Tietosanakirja| Vuosi = 1932| Luku = Honduras| Sivu = 1013| Selite = osa IV| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava| Viitattu = 22.8.2016 | Kieli = }}</ref>.
 
Sotilasvalta, korruptio, suuret tuloerot, rikokset ja luonnonkatastrofit ovat vaikuttaneet siihen, että Honduras on yksi Keski-Amerikan turvattomimmista ja vähiten kehittyneistä maista.<ref>[http://news.bbc.co.uk/2/hi/americas/country_profiles/1225416.stm Country Profile Honduras] BBC News</ref> Esimerkiksi lokakuun 1998 [[Hurrikaani Mitch|hurrikaani Mitch]] surmasi arviolta yli 7&nbsp;000 ihmistä ja saman verran katosi, ja aineelliset tuhot olivat hyvin merkittäviä kautta maan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cepal.org/publicaciones/xml/6/15506/L367-1-EN.pdf | Nimeke = Honduras:Assessmento of the damage caused by hurricane Mitch, 1998| Tekijä = | Ajankohta = 14.4.1999| Julkaisu = UNITED NATIONS ECONOMIC COMMISSION FOR LATIN AMERICA AND THE CARIBBEAN – ECLAC | Viitattu = 24.8.2016 }}</ref>
ECONOMIC COMMISSION FOR LATIN AMERICA AND THE CARIBBEAN – ECLAC | Viitattu = 24.8.2016 }}</ref>
 
== Maantiede ==
Rivi 63 ⟶ 62:
Tärkein joki on 400 kilometriä pitkä [[Ulúa]], joka laskee Karibianmereen [[Valle de Sula]]n laakson poikki. Sen lisäksi maassa on lukuisia muita jokia, joilla ei ole niinkään merkitystä kulkuväylinä vaan siksi, että jokilaaksot ovat suotuisaa viljelysmaata. [[Lago de Yojoa]] maan länsiosassa on tekojärvien ohella maan ainoa järvi. Vuoriston pohjois-etelä-suunnassa halkaiseva jokilaakso on [[savanni]]a eikä [[sademetsä]]ä kuten pohjoisrannikko.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://countrystudies.us/honduras/38.htm| Nimeke = Rivers| Tekijä = Merrill| Viitattu = 2.9.2017 | Kieli = {{en}}}}</ref><ref name="Iso" />
 
Hondurasin sisäosien ilmasto on mantereisempi ja yöt ovat viileämpiä kuin rannikkoseuduilla. Karibianmeren rannikkokaistaleella sataa rannikon suunnan takia selvästi vähemmän kuin Belizessä tai Nicaraguassa. Sateet ajoittuvat talviaikaan, koska silloin pasaatituulet puhaltavat suoraan mereltä. Vuoristoalue peittäpeittää suuren osan maasta, ja siellä kasvillisuutena ovat luonnostaan [[tammet|tammi]]- ja [[männyt|mänty]]valtaiset metsät.<ref>[http://news.bbc.co.uk/weather/hi/country_guides/newsid_9383000/9383997.stm Honduras] BBC Weather</ref><ref name="Iso" />
 
Hondurasin kansallispuistoja kehitetään matkailukohteiksi. Maassa elää 700 lintulajia ja monia harvinaisia nisäkkäitä kuten Uuden maailman [[kierteishäntäapinat|kierteishäntäapinoita]], [[tapiiri|tapiireja]] ja suurista kissapedoista [[puuma|puumia]] ja [[jaguaari|jaguaareja]]<ref>[http://www.honduras.com/travel/parks/ National Parks in Honduras] Honduras.com</ref><ref name="Iso" />
Rivi 113 ⟶ 112:
Liberaalien [[Manuel Zelaya]] voitti 27. marraskuuta 2005 presidentinvaalit niukasti.<ref name="BGN"/> Kautensa loppupuolella hän halusi kutsua koolle perustuslakia uudistavan kansankokouksen. Hondurasin korkein oikeus, parlamentti ja armeija syyttivät presidenttiä jatkokausien tavoittelusta ja tällä verukkeella syrjäyttivät hänet 28. kesäkuuta 2009. Presidentti haki turvapaikkaa [[Costa Rica]]sta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Sotilaat+kaappasivat+vallan+Hondurasissa/1135247259521| Nimeke =Sotilaat kaappasivat vallan Hondurasissa | Viitattu =28.6.2009}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/06/honduras_jaamassa_yksin_833576.html| Nimeke =Honduras jäämässä yksin| Julkaisija =Yle.fi| Viitattu =29.6.2009}}</ref>
 
Ympäröivä maailma tuomitsi kaappauksen. Zelaya palasi Hondurasiin syyskuussa 2009 ja sai turvapaikan Brasilian suurlähetystöstä. Neuvottelut Zelayan ja Michelettin välillä eivät tuonneettuoneet tulosta. Virallisen virkakauden päätyttyä Zelaya siirtyi maanpakoon Dominikaaniseen tasavaltaan.<ref>[http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/10/hondurasissa_kansa_tuomitsee_vallankaappauksen_1070725.html YLE.fi - Hondurasissa kansa tuomitsee vallankaappauksen] Viitattu 10.10.2009</ref><ref>{{Lehtiviite |Otsikko =Hondurasin Zelaya otti kitaransa ja pakeni| Julkaisu =Helsingin Sanomat| Ajankohta =29.1.2010 |Sivut =B3}}</ref>
 
Vallankaappauksen jälkeen Honduras menetti Maailmanpankin, Amerikan kehityspankin tuet, sekä Venezuelan ja Euroopan unionin kehitysavun. Ulkoinen tuki oli käsittänyt viidenneksen maan budjetista. Myös ulkomainen matkailu laski 70 prosenttia kaappauksen jälkeen.<ref name="el_pais_13/08">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.elpais.com/articulo/internacional/aislamiento/pais/conduce/economia/abismo/elpepiint/20090813elpepiint_4/Tes | Nimeke = El aislamiento del país conduce la economía hacia el abismo | Kieli ={{es}} | Julkaisija =El Pais | Ajankohta=13.8.2009}}</ref> 29. marraskuuta 2009 maassa pidettiin presidentinvaalit, joissa äänestysprosentti kohosi lähes 60 prosenttiin. Vaalit voitti konservatiivipuolueen [[Porfirio Lobo Sosa|Pepe Lobo]].<ref>[http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/11/opposition_lobo_hondurasin_presidentiksi_1210305.html Opposition Lobo Hondurasin presidentiksi] Yle uutiset 30.11.2009</ref> Helmikuussa 2010 Maailmanpankki ilmoitti alkavansa jälleen myöntää maalle lainoja.<ref>[http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/02/hondurasin_eristaminen_paattyi_1438143.html Hondurasin eristäminen päättyi] YLE Uutiset</ref> Vuonna 2010 Honduras solmi uudelleen diplomaattisuhteet 29 maahan. YhdystysvallatYhdysvallat jatkoi avustusohjelmaansa. Totuuskomissio alkoi tutkia vuoden 2009 vallankaappausta.<ref name =" BBCTL"/>
 
Tammikuussa 2014 presidentiksi valittiin [[Juan Orlando Hernández]], joka sai 36,9&nbsp;% annetuista äänistä.<ref name="CIA"/>
Rivi 124 ⟶ 123:
Parlamentti on yksikamarinen kansalliskongressi ({{k-es|Congreso Nacional}}), jossa on 128 jäsentä. Parlamentin jäsenet valitaan suhteellisella vaalitavalla nelivuotiskausille. Vaalipiireinä ovat departementit.<ref name="BGN"/> Ennen vuotta 1997 edustajat valittiin suoralla henkilövaalilla.<ref name="CIA"/>
 
Hondurasin puoluekenttää hallitsivat pitkään [[Hondurasin kansallispuolue|kansallispuolue]] ja [[Hondurasin liberaalipuolue|liberaalipuolue]]. Maassa olikin käytännössä vallassa [[kaksipuoluejärjestelmä]].<ref>Honduras Country Report, s. 7.</ref> Vuoden 2013 parlamenttivaaleissa tilanne kuitenkin muuttui selvästi. Kansallispuolue sai 48 paikkaa, kun sillä oli ollut 71 paikkaa edellisessä parlamentissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eods.eu/library/EUEOM%20FR%20HONDURAS13.02.2014_en.pdf| Nimeke = Final Report on the General Elections| Tiedostomuoto = pdf| Ajankohta = 2013| Julkaisija = European Union Election Observation Mission| Viitattu = 2.9.2017 | Kieli = {{en}}}}</ref> Yhteensä kansallspuolueellakansallispuolueella ja liberaalipuolueella on 57 prosenttia kongressin paikoista, kun edellisellä vaalikaudella niiden osuus oli noin 90 prosenttia. Uusia vahvoja puoleita ovat sosialistinen [[Libertad y Refundación|Libre]] ja nuorten kaupunkilaisten suosiossa oleva [[Partido Anticorrupción]] (PAC).<ref>Honduras Country Report, s. 13.</ref> Libre nousi 2013 toiseksi suurimmaksi puolueeksi saatuaan 37 paikkaa kongressiin. PAC sai 13 paikkaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.electionguide.org/elections/id/2395/| Nimeke = Election for Honduran National Congress| Julkaisu = ElectionGuide| Julkaisija = USAID| Viitattu = 2.9.2017 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
== Hallinnollinen jako ==
Rivi 162 ⟶ 161:
Iso osa työvoimasta saa edelleen tulonsa maanviljelystä, vaikka sen osuus bruttokansantuotteesta on vain kymmenes. Maataloudessa työvoimasta on 35,8 prosenttia. Teollisuudessa maan työvoimasta elantonsa saa 18,8 prosenttia työläisistä ja palvelualoilta 45,4 prosenttia.<ref name="undata"/> Talous on paljolti riippuvainen Yhdysvaltain kaupasta ja toisaalta ulkomailla asuvien hondurasilaisten lähettämistä avustuksista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.forbes.com/places/honduras/| Nimeke = Honduras| Ajankohta = 4.7.2017| Julkaisu = Forbes| Julkaisija = Forbes Media LLC| Viitattu = 9.9.2017 | Kieli = {{en}}}}</ref> Vuonna 2014 peräti 17 prosenttia bruttokansantuotteesta tuli varoista, joita hondurasilaiset lähettivät kotimaahansa noin 3,3 miljardin dollarin arvosta.<ref>Honduras Country Report, s. 33.</ref>
 
Honduras jakaantuu talouden painopisteissä kahteen seutuun. Ylänköalueilla on [[omavaraisviljely]]ä, karjankasvatusta ja kaivosteollisuutta. Alankoalueiden talous perustuu pitkälti plantaasiviljelyyn.<ref name="britannica"/> Historiallisesti maassa on tuotettu lähinnä kahvia ja banaaneja, mutta 1900-luvun lopulla maan taloutta on pyritty monipuolistamaan. Maanviljelyssä myös melonit, anananaksetananakset, tupakka, puuvilla, palmut ja sokeriruoko ovat tärkeitä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.new-ag.info/en/country/profile.php?a=691| Nimeke = Country profile - Honduras| Ajankohta = 4.7.2017| Julkaisu = New Agriculturist| Julkaisija = WRENmedia| Viitattu = 9.9.2017 | Kieli = {{en}}}}</ref> Katkarapuja ja hummereita viedään erityisesti Yhdysvaltoihin.<ref name="britannica"/>
 
Teollisuutta hallitsevat pienimuotoiset valmistuslaitokset. Maahan on avattu 1990-luvun lopulta lähtien kymmeniä ulkomaalaisten omistamia ''[[maquiladora]]''-tehtaita.<ref name="britannica"/> Ne tuovat materiaalinsa verovapaasti ja tullitta Yhdysvalloista ja vievät tuotteet sinne takaisin.<ref name="BGN"/> Suurempaa teollisuutta on lähinnä San Pedro Sulan ja Tegucigalpan kaupunkialueilla.<ref name="britannica"/>
Rivi 176 ⟶ 175:
== Väestö ==
[[Tiedosto:HN999sRamon~newSchool7.jpg|thumb|250px|Honduraslaisia koululaisia]]
Hondurasin tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 maassa asui 8&nbsp;714&nbsp;641 ihmistä.<ref name="cuadroresumen"/> Noin 90 prosenttia asukkaista on espanjalaisten ja intiaanien jälkeläisiä [[mestitsit|mestitsejä]].<ref name="britannica">''Encyclopædia Britannica''.</ref> Suurin alkuperäiasasukkaudenalkuperäisasukkaiden ryhmä on [[lencat]], joiden osuus vuoden 2013 väestönlaskennan mukaan oli noin 5,5 prosenttia väestöstä. Muiden ryhmien osuus on alle prosentti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ine.gob.hn/images/Productos%20ine/censo/Censo%202013/Grupos%20Poblacionales/CUADRO%201.xlsx| Nimeke = Población total por grupo poblacional al que pertenece, según total nacional, departamento, área, sexo y grupo de edad| Tiedostomuoto = xlsx| Julkaisija = Instituto Nacional de Estadística| Viitattu = 2.9.2017| Kieli = {{es}}}}</ref> Lencoja asuu pääosin maan kaakkoisosassa lähellä Guatemalan rajaa. Koillis-Hondurasissa puolestaan elää pieniä määriä [[Tolupanit|tolupaneja]], [[Miskitot|miskitoja]] ja [[Pechit|pechejä]]. Karibianmeren rannikolla puolestaan on Länsi-Intian tummaihoisia ja [[Garifunat|garifunia]].<ref name="britannica"/>
 
Espanja on Hondurasin virallinen kieli.<ref name="britannica"/> Englantia puhutaan rannikoilla ja Karibianmeren saarilla. Myös joitain intiaanikieliä, kuten eräiden intiaanikielien sekoitusta [[garifunan kieli|garifunaa]], puhutaan varsinkin pohjoisrannikon kylissä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ethnologue.com/show_country.asp?name=hn | Nimeke =Languages of Honduras | Tekijä =Lewis, M. Paul (toim.), | Ajankohta=2009 | Julkaisu =Ethnologue: Languages of the World | Selite= Sixteenth edition. Dallas, Tex.: | Julkaisija =SIL International. | Kieli ={{en}} }}</ref>
 
[[Pew Research Center]]in tilastojen mukaan 46 % Hondurasin väestöstä on [[Katolinen kirkko|katolilaisia]], 41 % [[Protestantismi|protestantteja]], 2 % edustaa muita uskontoja ja 10 % väestöstä on uskonnottomia. Katolisten osuus on 1900-luvun ja 2000-luvun alussa pudonnut kaikkillakaikkialla latinalaisessa Amerikassa, mutta Hondurasissa pudotus on ollut suurin prosenttiyksiöissäprosenttiyksiköissä, sillä vielä vuonna 1970 katolisia oli 94 prosenttia väestöstä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pewforum.org/2014/11/13/religion-in-latin-america/| Nimeke = Religion in Latin America| Ajankohta = 13.11.2014| Julkaisija = Pew Research Center| Viitattu = 2.9.2017 | Kieli = {{en}}}}</ref> Monet katolisista ovat siirtyneet protestanttisiin seurakuntiin.<ref name="britannica"/>
 
Hondurasissa on oppivelvollisuus, ja peruskoulutus on ilmaista.<ref name="britannica"/> Monet perheet elävät kuitenkin köyhyydessä, minkä takia monet lapsista lopettavat koulunkäynnin auttaakseen perhettään toimeentulossa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.borgenmagazine.com/education-in-honduras/| Nimeke = Education in Honduras: Keeping Children in School| Tekijä = Rebecca Causey| Julkaisu = Borgen Magazine| Ajankohta = 4.11.2016| Viitattu = 2.9.2017 | Kieli = {{en}}}}</ref>
Rivi 201 ⟶ 200:
== Lähteet ==
* [http://www.state.gov/r/pa/ei/bgn/1922.htm Background Note: Honduras] (US. Department of State) {{en}}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/place/Honduras| Nimeke = Honduras| Julkaisu = Encyclopædia Britannica| Ajankohta = 2017| Julkaisija = Encyclopædia Britannica, Inc| Viitattu = 1.9.2017 | Kieli = {{en}}}}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://www.bti-project.org/fileadmin/files/BTI/Downloads/Reports/2016/pdf/BTI_2016_Honduras.pdf| Nimeke = Honduras Country Report| Ajankohta = 2016| Julkaisupaikka = Gütersloh| Julkaisija = Bertelsmann Stiftung| Viitattu = 1.9.2017 | Kieli = {{en}}}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Merrill, Tim| Nimeke = Honduras: A Country Study| Vuosi = 1995| Julkaisupaikka = Washington| Julkaisija = GPO for the Library of Congress| Isbn = | www = http://countrystudies.us/honduras/| Viitattu = 2.9.2017 | Kieli = {{en}}}}
* [http://news.bbc.co.uk/1/hi/world/americas/country_profiles/1225471.stm Timeline: Honduras] (BBC) {{en}}