Ero sivun ”Jean-de-Dieu Soult” versioiden välillä

HänSoult meni naimisiin Jeanne Louise Elisabeth Bergin kanssa 26. helmikuuta 1796, ja he saivat kolme lasta: Napoléon, Hortense ja Caroline.

Soultin pitkä koulutus takasi hänelle hyvät mahdollisuudet armeijassa, ja kuuden vuoden palveluksen jälkeen hänet ylennettiin kersantiksi. Heinäkuussa 1791 hänestä tuli [[Bas-Rhin]]in ensimmäisen vapaaehtoiskomppanian kouluttaja. Hän palveli komppaniassaan vuoteen 1792 asti. Vuonna 1794 hän oli adjutantti-kenraali (chef de brigaden arvolla). [[Flerusin taistelu]]n (1794) jälkeen hän sai prikaatin kenraalinprikaatinkenraalin arvon palkkioksi.

Seuraavan viiden vuoden ajan hän oli työllistetty [[Saksa]]ssa kenraalien [[Jean-Baptiste Jourdan|Jourdan]], [[Jean Victor Marie Moreau|Moreaun]], [[Jean-Baptiste Kléber|Klebér]] ja [[François Joseph Lefebvre|Lefebvre]]n komennossa. Hän tuotti taas kunniaa perheelleen osallistumalla [[André Masséna|Masséna]] suureen Sveitsin sotaretkeen ja erityisesti [[Zürichin toinen taistelu|Zürichin toiseen taisteluun]], jossa Masséna voitti venäläisen kenraali [[Alexander Korsakov]]in ja sveitsiläis-syntyisensveitsiläissyntyisen itävaltalaisen paroni ja sotamarsalkka [[Friedrich Freiherr von Hotze|Friedrich von Hotze]]n (joka kuolikin aikaisin päivällä taistelussa). Taisteluun osallistuivat myös kenraalit, myöhemmin marsalkat [[Édouard Adolphe Casimir Joseph Mortier|Mortier]] ja [[Nicolas Charles Oudinot|Oudinot]]. HänSoult jäi kuitenkin monien onnistuneiden liikkeiden jälkeen jäi vangiksi 13. huhtikuuta 1800 Monte Grettoon.