Wikipedia

Ero sivun ”Katrilli” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
pEi muokkausyhteenvetoa
Viitteitä ja lähteitä lisätty.
Rivi 1:
{{tämä artikkeli|käsittelee kuviotanssia. Kansantanssiryhmästä kertoo artikkeli [[Kansantanssi- ja musiikkiryhmä Katrilli]].}}
'''Katrilli''' on kontratanssimuoto, jota tanssitaan neliössä tai kahdessa vastakkaisessa rivissä. Sana on peräisin ranskan kielestä. 1700-luvun alussa Ranskassa kehittyi neliössä tanssittu kontratanssi, jota kutsuttiin [[Kotiljonki|kotiljongiksi]]. Neliössä tanssittujen kontratanssien on usein ajateltu kehittyneen englantilaisista ''country danceista'', mutta ranskalaisen tutkijan Jean-Michel Guilcherin mukaan niiden esikuvina olivat pikemminkin branlet, mihin myös ensimmäisen kotiljongin vuonna 1705 julkaissut Raoul-Auger Feuillet viittasi tanssiohjeessaan.<ref>Guilcher 1969; Feilet 1705.</ref> Erästä kotiljongin monista versioista alettiin kutsua katrilliksi (ransk. ''quadrille'' = neliö), jostajoka tulinimityksenä erioli puolella1700-luvulla Eurooppaavielä suosittuvakiintumaton ja saattoi viitata erityyppisiin kotiljonkeihin. Esimerkiksi englantilainen tanssimestari S.J. Gardiner totesi vuonna 1786, että katrilli oli sama kuin kotiljonki, mutta siinä tanssi erityisestivain kaksi paria eikä neljä kuten kotiljongissa.<ref>Ingleheam 1998.</ref> Katrilli kuitenkin vakiintui 1800-luvun alkupuolellaalussa neljän parin tanssiksi, ja samalla siitä tuli eri puolella Eurooppaa erittäin suosittu. Yleisin muoto oli tuolloin viisivuoroinen katrilli, jonka vuorot olivat:
# ''Le Pantalon''
# ''L’été''
# ''La Poule''
# ''La Pastourelle'' tai ''La Trenis''
# ''Finale'' (tai ''La Polonaise'')<ref>Rogers 2003, 15.</ref>
# ''Finale''
1800-luvulla tästä muodosta kehiteltiin useita erilaisia toisintoja, joissa paitsi vuorot myös tanssijoiden lukumäärä ja kuviokin saattoivat vaihdella. Neliökuvion sijaan katrillia alettiin tanssia myös kahdessa vastakkaissessa rivissä, ja esimerkiksi Wienistä tällaisesta tanssitavasta tuli normaali käytäntö katrillin kohdalla. Varhaisin tieto vastakkaisrivikatrillista on Ranskasta vuodelta 1847.<ref>Rogers 2003, 205.</ref> Tunnetuin katrillivariaatio on kuitenkin Les Lanciers, joka todennäköisesti syntyi Brittein saarilla: varhaisin tieto tästä on vuodelta 1817.<ref>Rogers 2003, 87.</ref> Lanciers-katrilli tunnetaan kansantanssina esimerkiksi Norjassa ja Venäjän Karjalassa (lanssi, lantsik),<ref>Bakka & Wikan 1996; Ollikainen 1947; Malmi 1978.</ref> ja Tanskassa se kuuluu lukiolaisten kuten myös kuninkaallisen perheen tanssiperinteeseen vielä nykyäänkin.<ref>Damsholt 2009.</ref>
Katrilli tunnettiin 1800-luvulla suurimmassa osassa Suomea, vaikkakin esimerkiksi suomenkielisellä Etelä-Pohjanmaalla se oli harvinainen. Suurimmassa osassa maata yleistyi Ruotsista saapunut, alunperin 1700-luvun Euroopassa juuri kotiljonkina tunnettu katrilli (ns. ruotsinkatrilli), jonka vuorot koostuivat yhdestä vaihtuvasta ja useasta toistuvasta osasta. Ruotsinkatrillin perusmuodossa oli kahdeksan vuoroa, mutta vuorojen lukumäärä vaihteli huomattavasti eri paikkakunnilla.<ref>Hoppu, Petri 2015. Kotiljongin jälkeläiset. Tanhuviesti (4), 8–11. http://www.kansantanssinyst.fi/FileUpload/files/tanhuviesti/Tanhuviesti-4-2015.pdf</ref> Perusmuodon vaihtuvat osat olivat: ▼
 
▲Katrilli tunnettiin 1800-luvulla suurimmassa osassa Suomea, vaikkakin esimerkiksi suomenkielisellä Etelä-Pohjanmaalla se oli harvinainen. Suurimmassa osassa maata yleistyi Ruotsista saapunut, alunperin 1700-luvun Euroopassa juuri kotiljonkina tunnettu katrilli (ns. ruotsinkatrilli), jonka vuorot koostuivat yhdestä vaihtuvasta ja useasta toistuvasta osasta. RuotsinkatrillinRanskalaisen perusmuodossakotiljongin varhaisimmassa tunnetussa versiossa oli kahdeksankuusi vuoroa, mutta vuorojen1700-luvulla lukumäärästandardimuodoksi vaihtelivakiintui huomattavastiyhdeksänvuoroinen erikotiljonki.<ref>Rogers paikkakunnilla2003.7.</ref>Hoppu, PetriSuomessa 2015.ruotsinkatrillin Kotiljonginperusmuodossa jälkeläiset.oli Tanhuviestipuolestaan (4)kahdeksan vuoroa, 8–11.jotka httpvastasivat suurelta osin standardikotiljongin vuoroja://www ainoastaan kotiljongin toiseksi viimeinen vuoro ''L'allemande'' puuttui.kansantanssinyst Ruotsinkatrillin vuorojen lukumäärä vaihteli kuitenkin huomattavasti eri paikkakunnilla.fi/FileUpload/files/tanhuviesti/Tanhuviesti-4-<ref>Hoppu 2015.pdf</ref> Perusmuodon vaihtuvat osat olivat:
# ''Piiri tai marssi''
# ''Ensimmäinen paripyörintä (karkelo, polkka paikalla)''
Rivi 15 ⟶ 17:
# ''Kuten 5. vuoro''
# ''Piiri, marssi tai tähti''
Viimeisessä vuorossa toistuvat osat tulivat usein muunnellen: esimerkiksi vastuun aikana tyttö saattoi siirtyä vastakkaisen pojan pariksi ja myöhemmässä vaiheessa takaisin omalle parille.<ref>Hoppu, Petri 2006. Tanssi. Teoksessa Asplund, Hoppu, Laitinen, Leisiö, Saha, Westerholm. Suomen musiikin historia Kansanmusiikki. s. 357−364. Porvoo: WSOY.</ref>
 
Suomen ja Venäjän Karjalassa sekä [[koltat|kolttien]] keskuudessa yleistyi 1800-luvun loppupuolella Venäjältä saapunut katrilli, jossa ei yleensä ollut säännöllisesti toistuvia osia, vaan joka vuoro muodosti oman kokonaisuutensa.
Rivi 43 ⟶ 45:
==Huutokatrilli==
 
Huutokatrillit tulivat muotiin 1980-luvulta lähtien suomalaisten kansantanssinharrastajien keskuudessa. Ne syntyivät vuosikymmenen alussa Kaustisella järjestetyillä katrillikursseilla, joissa katrillin vuoroja harjoiteltiin siten, että ohjaaja huusi eri vuoroja sattumanvaraisesti tanssin aikana.<ref>Hoppu Huutokatrilleja2007, on572.</ref> Huutokatrilleja tanssittutanssitaan tyypillisesti kansantanssi- ja kansanmusiikkitapahtumissa suurella joukolla. Ne ovat usein festivaalien keskiyön karkeloitahuipennuksia.
 
Huutokatrilleissa muodostetaan spontaanisti useita noin 4–12 parin kuvioita, jotka tanssivat ohjaajan huutamia vuoroja, jotka opetellaan tanssin aikana. Sitä mukaa kuin vuoroja opitaan, tanssi etenee ja muuttuu vauhdikkaammaksi. Vuorot ovat melko yksinkertaisia: pareittain tehtäviä vastuita, portteja, karkeloita, ristejä, pyörintää, sekä pyörintää ja kättelyjä piirissä. Tanssi voi kestää tunninkin.
Rivi 53 ⟶ 55:
Katrillia voidaan esittää myös hevosten ryhmä[[kouluratsastus]]tapahtumana.
 
==LähteetViitteet==
{{Viitteet}}
 
== Lähteet ==
Bakka, Egil & Wikan, Arne 1996. Dansetradisjoner fra Finnmark. Trondheim: Finnmark Ungdomslag og Rådet for folkemusikk og folkedans.
 
Damsholt, Inger 2009. The one and only music for the Danish Lanciers: Time, space, and the method of East European Ethnochoreologists, Dansk årbog for musikforskning 36, 43-62.
 
Feuillet, Raoul-August 1705. IIII<sup>e</sup> Recueil de dances de bal pour l’année 1706.
 
Guilcher, Jean-Michel 1969. La Contredanse et les renouvellements de la danse française. Paris: Walter de Gruyter.
 
Hoppu, Petri 2006. Tanssi. Teoksessa Asplund, Hoppu, Laitinen, Leisiö, Saha, Westerholm. Suomen musiikin historia: Kansanmusiikki. Porvoo: WSOY., 357−364.
 
Hoppu, Petri 2007. Nya riktningar i det finska Finland. Teoksessa Bakka & Biskop (toim.) Norden i dans: Folk - Fag - Forskning. Oslo: Novus, 571–574.
 
Hoppu, Petri 2015. Kotiljongin jälkeläiset. Tanhuviesti (4), 8–11. http://www.kansantanssinyst.fi/FileUpload/files/tanhuviesti/Tanhuviesti-4-2015.pdf
 
Ingleheam, Madeleine 1998. The Minuet in the Late 18th Century. London.
 
Malmi, Viola. 1978. Narodnye tantsy Karelii. Petrozavodsk: Karelija. 
 
Ollikainen, Meri 1947. Karjalaisia leikkejä ja kansantanhuja. Porvoo: WSOY.
 
Rogers, Ellis A. 2003. The Quadrille. A practical guide to its origin, development and performance. Orpington: C & E Rogers.
 
==Aiheesta muualla==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Katrilli”